Älykäs lounaslinjasto sysii parempiin ruokatottumuksiin

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen älykäs lounaslinjasto. Mikkelin ammattikorkeakoulun patentoima keksintö paljastaa annoksen painon, kalorit, rasvat ja hiilihydraatit. Sovellus ottaa huomioon ruokailijan toiveet ja kannustaa syömään terveellisemmin.

Kotimaa
Lounaslinjaston näyttö kertoo ruuan ravintosisällön tunnistamalleen asiakkaalle
Lounaslinjaston näyttö kertoo ruuan ravintosisällön tunnistamalleen asiakkaalle.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on hallussaan uunituore rahanarvoinen patentti. Oppilaitos on yhdessä liike-elämäkumppaniensa kanssa Tekesin tuella kehitellyt tutuista komponenteista sovelluksen, jolla lienee maailmanlaajuiset markkinat. Kiinnostusta fiksulle lounaalle riittänee aikana, jolloin ruuasta, ravitsemuksesta ja kaikesta syömiseen liittyvästä on tullut lähes pakkomielle. Yliopettaja Riitta Tuikkanen vakuuttaa, ettei koulu ole lähtenyt kehitystyöhön euron kuvat silmissään.

- Totta kai meille on arvokasta se, että tässä on kumppaneina yrityksiä, jotka pystyvät kehittämään sovelluksesta tuotteen. Meille kuitenkin on tärkeintä se, että tietoa ravitsemuksesta voi hyödyntää.

Konseptissa ruokapalvelun tarjoajan sähköinen reseptiikka ja asiakkaan tiedot keskustelevat langattomasti keskenään. Sovelluksen koelaboratoriona toimii Fazerin pääkonttorin henkilöstöravintola, jossa järjestelmää on testattu parin kuukauden ajan.

Tuloste paljastaa annoksen anatomian

Lounasruokailija asettaa etäluettavan tunnistuskorttinsa tarjottimelle. Sitä mukaa, kun asiakas kokoaa annostaan, kokoaa sovellus tietoa siitä, montako grammaa mitäkin valitaan. Lopuksi ruokailija näpyttelee kosketusnäytölle tiedot ruokajuomista, salaattikastikkeista ja jälkiruuasta ja laite tulostaa printin, josta paljastuu annoksen ravintosisältö ja osuus päivittäisistä saantisuosituksista.

Kuitista löytyy tieto muun muassa annoksen painosta, kaloreista, hyvistä ja huonoista rasvoista, kuiduista, hiilihydraateista ja proteiineista. Järjestelmään on mahdollista syöttää muutakin tietoa sen mukaan, mitä palvelun käyttäjät toivovat, kuvailee Tuikkanen.

- Esimerkiksi paljon urheileva tarvitsee enemmän kaloreita kuin istumatyöläinen, kasvissyöjä haluaa tietää proteiininsaannistaan, laktoosi-intolerantikko haluaa varoituksen siitä, että ruoka ei sovi. Jos tahtoo selvyyden siitä, onko ruoka luomua tai lähiruokaa, tai mistä kala on peräisin, niin jokaisen tunnistekorttiin voi lisätä senkin tiedon, jos se vain on palvelun tarjoajalta saatavissa.

Pienempiä ja vihreämpiä annoksia

Älykästä lounaslinjastoa testanneen pilottiryhmän ruokailutottumukset muuttuivat muutamassa viikossa. Salaattien määrä lautasilla kasvoi ja annoskoot pienenivät. Moni oli arvioinut väärin sen, miten paljon ruoka painaa ja saanut siksi liikaa energiaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Susanna Raulio ei ollut tuloksista yllättynyt. Suomalaisilla on hyvät perustiedot ravitsemuksesta, mutta itsepetos on tavallista ikuisten laihduttajien maassa.

- Muuten saatetaan syödä ihan terveellisesti, mutta annoskoot ovat täysin pielessä. Siinä mielessä tällä sovelluksella on ihan hyvät lähtökohdat korjata tilannetta, kun nähdään heti se, paljonko energiaa tulee. Se voi samalla salavihkaisesti muokata muutakin ruokavaliota.

Raulio painottaa, että työmaaruokailulla on erittäin suuri merkitys hyvinvoinnille. Henkilöstöruokaloissa tehdään yli 60 miljoonaa ateriaa vuodessa ja niiden asiakaskuntaan kuuluu puolet työtä tekevistä. Monelle lounas on päivän ainoa varsinainen ateria.

Se, joka aterioi työmaalla, lapioi lautaselleen todennäköisemmin kasviksia ja kalaa kuin se, joka syö missä sattuu tai ottaa eväät mukaansa.

- Erilaiset salaattibuffetit saavat ihmiset ottamaan annoksiinsa kasviksia vähän kuin huomaamattaan, mikä voi kotona jäädä helpommin tekemättä.

Suurin osa henkilöstöravintoloiden asiakkaista on koulutettuja naisia, joista monet muutenkin miettivät syömisiään. Raulion mielestä työpaikkaruokailu - älylinjastolla tai ilman - pitäisi saada entistä useamman ulottuville. Terveyserojen kasvulle voitaisiin tehdä ravitsemuksella ihmeitä.

Raulio haluaisi tuoda ruoka-asiat osaksi työmarkkinaneuvotteluja. Koska hyvin ravittu työntekijä on tuottava työntekijä, pitäisi hyvinvoinnin olla etujärjestöjen intresseissä molemmin puolin pöytää.

- Työnantajien pitäisi tarjota joko henkilöstöravintolapalveluita tai sitten muita ravintolapalveluita, ettei kukaan olisi pikaruokaloiden tai huoltoasemien varassa jatkuvasti. Pitäisi tarjota sellaista ruokaa, jossa on ravitsemusasiat kohdallaan.