Koe uusi yle.fi

Professori: Liian sairaaksi jalostetun rodun koiraa ei pitäisi hankkia

Professori, eläinlääketieteen tohtori  Marjatta Snellmanin mukaan koiranomistajat ja -kasvattajat eivät aina ymmärrä koiransa kärsivän. Suomessa tilanne koiranjalostuksessa on mennyt parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää.

A-studio

Professori, eläinlääketieteen tohtori Marjatta Snellmanin mukaan koiranomistajat ja -kasvattajat eivät aina ymmärrä koiransa kärsivän. Moni omistaja ja kasvattaja tietää jalostuksen kautta syntyneistä sairauksista mutta uskoo oman koiransa silti olevan täysin terve. Snellman tyrmää mahdollisuuden monista rakennevioista ja perinnöllisistä sairauksista kärsivää rotua edustavasta täysin terveestä yksilöstä.

- Mikäli koira on rotumääritelmän mukainen, on sillä auttamatta myös sisäänrakennettuna rodulle jalostetut ongelmat, Snellman summaa.

Esimerkiksi englanninbulldogille jalostuksen kautta syntyneitä ongelmia ovat mm. liian ahtaat hengitystiet ja liian kapea lantio. Synnyttäminen on siis hankalaa ja hengittäminen vaikeaa. Myös nivel- ja silmäsairaudet sekä iho-ongelmat ja allergiat ovat englannibulldoggien vitsauksia. Välillä omistaja ei kuitenkaan tunnista koiransa ongelmia.

- YouTubesta löytyy videoita, joissa omistajat esittelevät englanninbulldoggiaan, joka menee nukkumaan pallo suussa tai yrittää nukahtaa istualtaan. Omistajat pitävät näitä söpöinä ominaisuuksina vaikka todellisuudessa koiran käyttäytyminen kertoo, ettei koira voi kunnolla hengittää. Koira hakee suuhunsa pallon, jotta suu pysyisi nukkuessa auki tai yrittää nukahtaa istualtaan koska makuulla on vaikea saada henkeä, Snellman kertoo.

Snellman myöntää, että myös englanninbulldoggien joukossa voi olla yksilöitä joilla oireet ovat lievempiä.

- Juuri sellaisia yksilöitä pitäisi jalostaa eteenpäin, jotta rotu tervehtyisi. Tietysti voisi olla hyvä myös tuoda jotakin toista rotua mukaan sairaaseen rotuun. Näillä keinoin sairas rotu voitaisiin jalostaa terveempään suuntaan, Snellman sanoo.

Suunta parempaan mutta vielä paljon tehtävää

Snellman on puhunut ulkonäköön perustuvaa koiranjalostusta vastaan jo 30 vuoden ajan. Hän on myös ollut perustamassa Suomeen kennelliiton jalostustieteellistä toimikuntaa.

- Suomessa tilanne on viime vuosina lähtenyt vauhdilla parempaan suuntaan. Esimerkiksi Suomen kennelliitto ry. on pystynyt hitaasti muuttamaan kurssiaan. Sinne onsaatu tietokanta kaikista rekisteröidyistä koirista ja niiden tutkimustuloksista perinnöllisten vikojen ja -sairauksien osalta. Tämä koskee kuitenkin vain niitä rotuja, joiden rotuyhdistykset haluavat edistää tervettä jalostusta.

Koiran ostamista suunnittelevien täytyisi pitää huoli siitä, että he hankkivat koiran, joka ei kärsi koko elämäänsä.

Paljon pitää Snellmanin mukaan kuitenkin vielä tehdä. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä ja jalostuksesta keskustellaan uudistusta valmistelevassa työryhmässä ensi syksynä. Vaikka Snellman toivookin lakiin tiukennuksia koiranjalostuksen suhteen, pitää hän kuitenkin kaikkein tärkeimpänä ymmärryksen lisäämistä.

- Koiran ostamista suunnittelevien täytyisi pitää huoli siitä, että he hankkivat koiran joka ei kärsi koko elämäänsä. Tämä tarkoittaa sitä, että koira voi liikkua kivuitta, hengittää vaivatta, lisääntyä sekä nähdä ja kuulla normaalisti. Sillä ei myöskään saisi olla allergioita ja iho-ongelmia, joita monilla sairaiksi jalostetuilla roduilla on.

Käytännössä Snellmanin kehotus tarkoittaa, ettei liian sairaiksi jalostettuja rotuja tulisi ostaa, ennen kuin niitä on jalostettu terveempään suuntaan. Se lisäisi painetta rotuyhdistyksille muuttaa rodun ulkonäkövaatimuksia terveempään suuntaan. Edessä on kuitenkin vielä paljon työtä, sillä esimerkiksi englanninbulldoggin rotuvaatimukset tulevat Iso-Britanniasta.

A-studio: Stream käsittelee koiranjalostusta perjantaina 17.5. klo 21 TV1:llä. Studiossa aiheesta keskustelevat eläinlääkäri, professori Marjatta Snellman, Suomen koirankasvattajien puheenjohtaja ja ulkomuototuomari Juha Kares sekä Merja Hakala Suomen Englanninbulldoggiyhdistys ry:stä.