Vertaa missä viinasta maksetaan vähiten veroa

Euroopassa viinaralli kulkee etelästä pohjoiseen. Viinaa haetaan halvan viinaveron maista, mutta hinta ei ole ainoa, joka ratkaisee.

Ulkomaat
Euroopan viinarallikartta.
Alkoholin yksityisen tuonnin pääsuunnat Euroopassa ja Pohjoismaiden yksityisen tuonnin jaottelu. Lähde: THL.Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka

Viinaralli on Pohjois-Euroopan erikoisuus. Eniten viinaa haetaan Euroopassa kalliin viinaveron maihin eli Pohjoismaihin ja Brittein saarille. Syy viinaralliin on hyvin yksinkertainen: hinta.

Viinarallia tutkineen Esa Österbergin mukaan hinta ei kuitenkaan ole ainoa tekijä.

- Kyllähän Venäjällä on halvempi viina kuin Virossa, mutta emme me hae Venäjältä, koska sinne tarvitaan viisumi ja rajamuodollisuudet ovat tiukemmat, Österberg sanoo.

Rajamuodollisuuksien lisäksi maantieteelliset esteet voivat vähentää viinantuontia. Näin on esimerkiksi Itävallan ja Slovakian välillä. Slovakiassa alkoholi on huomattavasti halvempaa, mutta rajaseutu on niin vuoristoista, ettei maiden välillä ole suurta liikennettä.

Ruotsalaiset ja suomalaiset viinarallin kärjessä

Viinantuontia tilastoidaan järjestelmällisesti vain Pohjoismaissa. Suomalaiset ja ruotsalaiset vuorottelevat näiden tilastojen kärjessä. Viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2011, jolloin Suomi johti Ruotsia niukasti.

Ruotsalaiset hakevat juomansa Tanskasta ja Saksasta sekä Ahvenanmaalta, kun taas suomalaiset käyttävät Ahvenanmaan lisäksi Viron viinakauppoja.

Vaikka Pohjoismaissa alkoholi onkin kallista, käydään viinarallia myös näiden maiden kesken. Etelänorjalaiset hakevat viinansa Ruotsista ja pohjoisessa viina haetaan Suomesta. Koska Lapissa on niin vähän asukkaita, ei pohjoisen viinaralli kuitenkaan vaikuta tilastoihin merkittävästi.

Koska Tanskassa viinavero on Pohjoismaiden pienin, käyvät ruotsalaiset ostamassa viinansa sieltä. Viitseliäimmät seuraavat tanskalaisia Saksaan halvan alkoholin perässä.

Etelässä verot samalla tasolla

Keski-Euroopassa Luxemburg on yleisin viinanhakumaa. Se pitää tarkoituksella veronsa matalalla, joten viinaralli on siellä vilkasta. Belgialaiset, hollantilaiset, saksalaiset ja ranskalaiset käyvä Luxemburgissa halvan viinan perässä.

Britit puolestaan käyvä Ranskassa ja irlantilaiset Pohjois-Irlannissa.

- Pohjoismaalaiset taitavat hakea alkoholia eniten asukasta kohden, mutta englantilaisia on paljon enemmän, joten litramääräisesti heidän hakemansa litramäärät ovat suuria, Österberg arvioi.

Mutta miksi viinarallia käydään vain pohjoisessa? Eivätkö eteläeurooppalaiset ole kiinnostuneita alkoholista?

- Ovat hyvinkin, mutta näissä maissa alkoholin hinta on suurinpiirtein sama joka maassa. Etekä-Euroopassa ei esimerkiksi viiniä veroteta, joten hintaeroa ei juuri tule, selittää Österberg.

Hintavertailu vaikeaa

Suomessa mietitään viinan hinnan nousua usein Koskenkorva-pullon perusteella. Kansainvälisesti sen käyttö mittatikkuna ei kuitenkaan onnistu. Koskenkorvaa ei voi ostaa kaikkialta eikä se edusta muualla samaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Tsekissä Koskenkorvaa kaupitellaan pohjoisella puhtaudella ja hinta on sen mukainen.

Suomessa ja Ruotsissa alkoholimonopoli pitää huolen, että ympäri maata juominen on samanhintaista. Muualla Euroopassa alkoholia myydään kaupoissa ja niissä hintakilpailu on kovaa. On siis vaikea sanoa, mitä viina missäkin maassa maksaa.

Selkein vertailutapa on vertailla valmisteveroa, jota alkoholia ostava joutuu maksamaan. EU:ssa on asetettu minimitasot sille, paljonko veroa pitää alkoholilitrasta maksaa. Viinissä minimivero on nolla euroa ja tätä onkin noudattanut 15 maata.

Korkein minimivero on viinassa: 5,50 euroa litrasta puhdasta alkoholia. Viinassa on myös suurin hajonta maittain. Halvimman ja kalleimman viinaveron ero on yli 50 euroa litralta puhdasta alkoholia.

Kaikista korkein viinavero Euroopassa on EU:n ulkopuolelle jättäytyneessä Norjassa. Litrasta sataprosenttista alkoholia viinan muodossa saa pulittaa 73 euroa veroa.

Alla olevan taulukon avulla voit katsoa, miten muissa maissa veroa maksetaan sadasta prosentista puhdasta alkoholia eri muodoissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

MaaVäkevät, yli 18 %Miedot, n. 18 %Viini, n. 11 %Olut, n. 5 %
Alankomaat15,947,647,607,18
Belgia19,626,174,804,28
Bulgaria5,622,560,001,92
Espanja8,303,090,001,99
EU:n minimi5,502,500,001,87
Irlanti36,8529,8833,6919,13
Islanti*39,2522,0124,7819,87
Iso-Britannia23,5823,5128,8624,44
Italia8,003,810,005,88
Itävalta10,004,060,005,20
Kreikka25,505,900,006,50
Kypros9,572,500,006,00
Latvia13,505,595,883,13
Liettua12,794,895,212,46
Luxembourg10,413,720,001,98
Malta12,508,330,003,75
Norja*73,4947,9447,9447,94
Portugali11,923,630,003,73
Puola12,084,303,504,74
Ranska16,8910,180,337,20
Romania7,509,170,001,87
Ruotsi59,1829,6223,1519,59
Saksa13,038,500,001,97
Slovakia10,804,680,003,59
Slovenia12,006,670,0011,00
Suomi43,4034,7228,3629,90
Tanska20,1210,6012,958,53
Tsekki11,369,330,003,19
Unkari11,694,910,005,68
Viro15,659,577,336,00
Voit järjestää taulukkoa sarakeotsikoista. Lähde: CEPS, 2013. * Tiedot vuodelta 2009.