Kaatuneitten muistopäivänä muistetaan sodassa ja taisteluissa kuolleita

42 suomalaista sankarivainajaa haudataan Lappeenrannan sankarihautausmaalle. Sankarihautajaisia järjestetään myös muualla Suomessa.

Kotimaa
Vanha kuva sotilaasta muistomerkillä.
Jatkosodan aikaisia sankarihautoja Suistamon kirkolla. Kuva arviolta vuodelta 1941.Kim Borg / Yle

Tänään toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään kaatuneitten muistopäivää. Lappeenrannan sankarihautausmaalle haudataan 42 suomalaista sankarivainajaa. Viiden vainajan henkilöllisyys on tunnistettu.

Yksi sankarivainajista siunataan sankarihautausmaalla omaan hautapaikkaansa nimilaattoineen. Kaikki muut siunataan yhteishautaan. Puolustusvoimain kenttäpiispa Pekka Särkiö toimittaa siunauksen valtakunnallisesa tilaisuudessa.

Vastaavia sankarihautajaisia järjestetään samaan aikaan myös muualla Suomessa.

Vuosien 1992 ja 2013 välillä Suomeen on palautettu yli 1 100 suomalaisen sotilaan jäännökset. Noin 300 vainajan henkilöllisyys on varmistettu DNA-analyysillä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella.

Tunnistetut vainajat on saatettu kotiseurakunnan sankarihautausmaille. Tunnistamattomat vainajat on haudattu Lappeenrannan, Joensuun ja Kajaanin sankarihautausmaille.

Kaatuneitten muistopäivä on ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1977 lähtien. Muistopäivän viettäminen sai alkunsa huhtikuussa 1940 järjestetystä evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksesta, jossa ehdotettiin suru- ja muistojumalanpalveluksen pitämistä talvisodassa kaatuneiden muistoksi.

Muistopäivää vietetään nykyisin kaikissa Suomen aluetta tai suomalaisia koskettaneissa sodissa tai taisteluissa, rauhanturvaamistehtävissä sekä taistelujen päättymisen jälkeen kuolleiden muistoksi.