Toisen jätteet voivat olla toiselle oikea aarreaitta

Entä jos sinun yrityksesi ei enää heittäisikään jätteitään kaatopaikalle? Oletko ajatellut, että joku toinen yritys voisi tarvita juuri sinun jätelavaasi?

Kuva: Mika Kanerva / Yle

Teollinen symbioosi voi terminä nostattaa niskakarvat pystyyn, mutta todellisuudessa kyse on yksinkertaisesta asiasta. Se on yritysten tiivistä yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Ajatellaan vaikka panimoa tai leipomoa. Ne synnyttävät paljon jätettä, joka yleensä heitetään pois. Näistä jätteistä voisi kuitenkin valmistaa esimerkiksi bioetanolia. Jos toisen yrityksen tavoite on nimenomaan valmistaa bioetanolia, eikö olisi kaikkien kannalta järkevintä, jos panimo- ja leipomojätteet kärrättäisiin kaatopaikan sijaan bioetanolifirman käyttöön?

Toisen jäte voi siis olla toiselle kullanarvoinen raaka-aine. Tämä yksinkertainen ajatus säästäisi luontoa ja rahaa. Ainoa mitä tarvitaan on se, että yritykset jopa yli toimialojen löytävät toisensa ja ennen kaikkea toisen ylijäämän. Se voi olla jätteiden lisäksi myös esimerkiksi osaamista tai palveluita.

Suomi mukaan symbiooseihin

Iso-Britanniassa teollisessa symbioosissa on mukana jo 15 000 yritystä. Suomessakin yhteistyötä on tehty jo vuosikymmeniä, mutta nyt tavoitteena on yhdistää myös yritykset eri toimialoilta ja laajentaa ylijäämän kierrätystä. Symbioosi voi syntyä kahden mutta myös useamman yrityksen välille.

- Tässä prosessissa voi syntyä myös kokonaan uusi tuote, uutta osaamista tai energiaa, kertoo Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen.

Symbiooseja ei ole tuotu Suomeen aikaisemmin, sillä raaka-aineiden hinnat ovat olleet alhaalla, niitä on saatu ja myös energiaa on ollut runsaasti käytettävissä.

- Nyt raaka-aineiden hinnat nousevat, tarvitaan uusia keinoja säästää ympäristöä ja lisäksi ympäristövaatimukset kovenevat sekä jätteiden että päästöjen osalta. Symbioosit ovat ratkaisu näihin muutospaineisiin, Arponen perustelee.

Maailmanlaajuiseksi menetelmäksi?

Arponen sanoo, että teollisista symbiooseista pyritään tekemään kestävän kasvun kärkeä. Näin siitä voitaisiin saada maailmanlaajuinen toimintamalli. Enää Suomenkaan ei kannata laittaa vientiin yhtä ainoaa tuotetta kun samalla kertaa voisi viedä ulkomaille kokonaisen toimivan symbioosin.

Suomessa toimii jo joitakin yritysten välisiä symbiooseja.

- Esimerkiksi Forchem ottaa Raumalla UPM:n sellutehtaan sivuvirrasta mäntyöljyn talteen, jalostaa siitä luonnon biopohjaisia kemikaaleja, joita voi käyttää maaliteollisuudessa, voiteluaineena ja polttoaineena, sanoo Arponen.

Suoran linjan jutun aiheesta voit katsoa täältä. Suora linja on avannut aiheesta myös keskusteluartikkelin.