Tonttikiista 1920-luvulta: Suojeluskunta voitti taistelun Pielisjoen linnasta Joensuussa

Kunnalliset tontti- ja kaavoituskiistat ovat tätä päivää, mutta on sitä osattu olla napit vastakkain ennenkin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on 1920-luvulla käyty taistelu Pielisjoen pienoisessa saaressa sijaitsevasta tontista ja sillä seisoneesta viljamakasiinista Joensuussa. Vastakkain olivat Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri ja Joensuun kaupunki. Suojeluskunta voitti.

Kotimaa
Pielisjoen linna.
YLE / Heikki Haapalainen

1920-luvun joensuulainen "talonvaltaus" kerrotaan filosofian tohtori Jukka Partasen kirjoittamassa historiateoksessa Isänmaa ja raja, joka on tutkimus suojeluskuntajärjestön historiasta sotilaallisesti tärkeällä rajaseudulla Pohjois-Karjalassa. Kirja julkaistiin joulukuussa 2012.

Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri alkoi etsiä esikunnalleen omia tiloja vuonna 1923.

Katseet kääntyivät lopulta Pielisjoen Niskasaaressa sijaitsevaan tonttiin ja siellä seisovaan jyhkeään jyvästörakennukseen, joka oli ollut jo muutaman vuoden suojeluskuntalaitoksen käytössä. Vuonna 1852 rakennetun makasiinin omisti valtio, tarkemmin sanoen maatalousministeriö.

Piiriesikunta pisti vuonna 1926 postiin kirjelmän, jossa anottiiin valtioneuvostolta makasiinirakennuksen myyntiä tai vuokrausta järjestölle. Valtionhallinto kysyi asiaan Joensuun kaupungin mielipidettä. Kaupunginvaltuusto pisti kapuloita rattaisiin. Valtuusto ilmoitti varanneensa tontin tulevan kansankorkeakoulun tarpeisiin. Ratkaisu jäi ilmaan.

Viljamakasiini muuttuu linnaksi

Piiriesikunta jatkoi kuitenkin hankkeen valmistelua järjestämällä suuret arpajaiset, joilla kerättiin pohjarahastoa talon rakentamiseen. Joensuu puolestaan anoi valtioneuvostolta rakennuksen luovuttamista kaupungille valistustaloksi, lähinnä vapaaopiston ja museon käyttöön. Piiriesikunta teki tietenkin vastaiskun perusteellisella lausunnolla, jossa todistettiin, että talo on todella tärkeä suojeluskuntapiirille.

Suomen valtio ratkaisi kiistan maaliskuussa 1928 siirtämällä jyvästörakennuksen maatalousministeriön peukalon alta puolustushallinnolle. Jo heinäkuussa puolustusministeriö luovutti rakennuksen suojeluskuntapiirin käyttöön ja antoi luvan tehdä rakennukseen muutoksia.

Vielä samana kesänä piiriesikunta tilasi rakennuksen muutospiirustukset. Syksyllä oli tiedossa urakoitsija. Nykyrahassa noin 400 000 euroa maksavan urakan oli määrä valmistua kesäkuussa 1929.

Aitaa ette ainakaan saa

Joensuun kaupunki oli kuitenkin sitkeä vastustaja suojeluskuntapiirille. Tämä selvisi, kun suojeluskuntaväki halusi vielä tontin itselleen ja aidata samalla sen.

Kaupungin teettämän selvityksen mukaan valtiolla on oikeus tehdä tontilla mitä lystää, mutta tontin aitaamiseen tarvitaan kaupungin suostumus. Tässä vaiheessa piiriesikunta syytti suoraan Joensuun kaupunginhallitusta siitä, että se oli alusta alkaen yrittänyt estää makasiinin luovuttamisen suojeluskuntapiirille. Kaupunki puolustautui toteamalla, että se oli vain ajanut johdonmukaisesti rajaseudun kansankorkeakouluhanketta eteenpäin.

Suojeluskuntamerkki Pielisjoen linnan seinässä
Suojeluskunnan tunnus on edelleen Pielisjoen linnan seinässä.Sakari Partanen / Yle

Piiriesikunnan uuden toimitilan vihkiäiset pidettiin heinäkuussa 1929. Juhlalliset tykinlaukaukset ammuttiin Pielisjoen linnan naapurista, Ilosaaresta.

Jukka Partasen Isänmaa ja raja -kirjassa on Pohjois-Karjalan museon omistuksessa oleva kuva vihkimisparaatista, jossa joukot marssivat nupulakivikatua pitkin linnan editse kädet terävästi lipassa.

Lopussa kiitos seisoo?

Korotetusta ja ehostetusta kivisestä viljamakasiinista syntyneellä Pielisjoen linnalla on värikäs historia. Siihen liittyviä tunnetuimpia tapauksia on maamme ensimmäisenä presidenttinä toimineen K.J. Ståhlbergin Helsingistä alkanut kyyditys, joka päättyi lopulta Joensuuhun ja presidenttiparin yöpymiseen Pielisjoen linnassa. Tämä tapahtuma huipensi lapualaishulinnoinin vuoden 1930.

Pielisjoen linna oli puolustushallinnon hallussa 1960-luvulle saakka. Sen jälkeen siinä toimi Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos.

Lopulta linna sitten siirtyi Joensuun kaupungin omitukseen. Tämä tapahtui vuonna 2003 eli liki 80 vuotta sen jälkeen, kun kiista omistuksessa käytiin.

Pielisjoen linnaa isännöi nykyisin Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Suojeltu Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivirakennus.

_Artikkelin tärkeimpänä lähteenä on Jukka Partasen tutkimus "Isänmaa ja raja - suojeluskunnat Pohjois-Karjalassa 1917-1944", kustantaja Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry, Saarijärven Offset Oy 2012. _