Mätäjoen taimenet olivat juuri kypsymässä lisääntymiskykyisiksi

Mätäjoen myrkkypäästö osui juuri joen tärkeimpään osaan. Kalaharrastajilla oli kovat odotukset, että Mätäjoesta saataisiin aito taimenjoki. Työ joen kunnostamiseksi on osittain mennyt hukkaan.

Kotimaa
kuollut taimen joessa
Jarno Virtanen / Yle

Mätäjoen myrkkyonnettomuus on ikävä paikka joen kunnostustöihin osallistuneille vapaaehtoisille. Ensimmäiset jokeen istutetut olivat tulossa tänä vuonna sukukypsiksi.

Mätäjoella on tehty töitä neljä vuotta, jotta siihen saataisiin elinvoimainen taimenkanta. Joella möyrineet kalaharrastajat odottivat nyt innokkaasti palkintoa, kun lisääntymiskykyisten taimenten odotettiin palaavan jokeen kutemaan.

Tämä työ näyttää nyt menneen hukkaan. On vain odotettava, että luonto palautuu, sanoo Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristöhoitoyksikön suunnittelija Esa Lehtinen.

Lehtinen toimii myös puheenjohtajana Virtavesien hoitoyhdistyksessä, joka on yhdessä Helsingin perhokalastajien kanssa kunnostanut jokea, osin talkootöinä. Helsingin kaupunki on tukenut hanketta.

Lehtinen arvelle, että taimenkanta on tuhoutunut täydellisesti tärkeimmällä alueella, joen alajuoksulla. Tässä vaiheessa jää arvailujen varaan, kuinka paljon mereen oli vaeltanut taimenia, jotka voivat aikanaan palata, ja toisaalta, kuinka paljon päästön yläpuolisessa vesistössä on jäljellä taimenkantaa.

Joen koko taimenkanta tuskin tuhoutuu, koska istutuksia on tehty laajalle alueelle, myös päästölähteen yläpuoliselle vesialueella.

Tuhoutunut alue on kuitenkin joen tärkein osa, jonne kutemaan tulevia taimenia odotettiin ja jonne enin osa kunnostustöistä oli kohdistettu.

Lehtisen mukaan on vaikea arvioida onnettomuuden suuruutta valtakunnan mittakaavassa. Erilaisia myrkkypäästöjä tulee silloin tällöin. Osa niistä on tahallisia, osa tahattomia.

Mätäjoki on ollut pääkaupunkiseudulla yksi tärkeimmistä kaupunkijoista, joihin taimenia on pyritty palauttamaan.