Selvitys: Pori-Haapamäki radan hintalappu 250-370M€

Pori-Haapamäki-ratayhteyden uudelleen käyttöönottoa ei kannata ainakaan hylätä, kertoo Porin Sataman tilaama selvitys. Sen mukaan ratayhteydelle on tarve, jos Suomen kehityksessä tapahtuu positiivinen muutos ja raskaita kuljetuksia tarvitseva elinkeinoelämä lisääntyy.

Kotimaa
Pori-Parkano-rata
Jari Pelkonen / Yle

Tiistaina julkaistun selvityksen mukaan Pori-Parkano-Haapamäki-rautatieyhteyden kunnostaminen ja uudelleen avaaminen vaatii vielä paljon lisäselvityksiä ja laskelmia, jotta radan avaamisen tarvetta pystyttäisiin arvioimaan paremmin.

Selvityksen mukaan radan kunnostaminen liikennöitävään kuntoon maksaisi 250-370 miljoonaa euroa. Radalle syntyisi arviolta noin miljoonan tonnin vuosittainen liikenne. Tavaraliikennettä siirtyisi radalle yhtä paljon kuin nykyisellä Kokemäki–Pori radalla on.

Elinkeinoelämän mukaan ratayhteydelle olisi kysyntää. Selvitykseen haastateltiin 35 eri teollisuudenalan yritystä, joista hieman yli puolella on tai voisi olla sellaisia kuljetuksia, jotka käyttäisivät Pori–Haapamäki–Imatra-reittiä tai jotain sen osaa.

Hankkeen vetäjät uskovat kuljetusten siirtyvän Itämeren rikkidirektiivin myötä Porin tavararadalle, mikä nähdään osana yhteyttä Ruotsin ja Norjan kautta maailmalle. Myös Venäjän mahdollinen paluu transitokuljetuksiin Haapamäen ja Porin kautta välkkyy mielessä.

Pääradan pullonkaulat korjattava joka tapauksessa

Ratayhteyden avaamiselle on haettu perusteluja siitä, että sillä helpotettaisiin rataliikenteen pullonkauloja muun muassa pääradalla. Alustavan selvityksen mukaan radalla ei ainakaan alkuvaiheessa ole siirtymässä kuin vähän tavaraliikennettä, joten esimerkiksi Tampereen ahdas ratapiha pitää uusia joka tapauksessa, ehkä kuitenkin vähän myöhemmin. Tavaraliikenteen ohjaaminen Porin radalle vaatisi selvityksen mukaan myös tavaraliikenteen ohjausta alemmalle rataverkolle pois myös tavaraliikenteen suosimilta pääväyliltä.

Erillinen kysymys on se millä radalla ajetaan ilman sähköä. VR on keskittynyt dieselkalustollaan tietyille reiteille, eikä ylimääräistä veto- eikä vaunukalustoa ole tarjolla.

Kiskot ja pölkyt uusittava

Pori–Parkano–Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla. Radasta on käytössä Porin ja Ruosniemen välinen vajaan 10 kilometrin osuus ja Niinisalon-Parkanon-Kihniön välinen noin 60 kilometrin osuus. Rata on suljettu Ruosniemestä Niinisaloon ja Kihniöstä Haapamäelle.

Jos rata halutaan palauttaa liikennöitäväksi, pitää mm. kaikki kiskot ja ratapölkyt uusia. Siltoja Pori-Haapamäki-välillä on 72 kappaletta ja tasoristeyksiä noin 150, jotka vaativat niinikään uusimista.

Selvitys tehtiin osana laajempaa EU-rahoitteista Bothnian Green Logistics Corridor-hanketta, joka pyrkii löytämään uusia, älykkäitä ja vihreitä kuljetusmuotoja sekä ihmisille, että tavaravirroille. Selvityksen tilaaja oli Porin Satama ja sen teki Sito Oy.