1. yle.fi
  2. Uutiset

Sinilevä kukki Itämeressä jo tuhansia vuosia sitten

Sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä. Sen myrkyllisyyden tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Levälauttojen kasvaminen kesällä ei ole kokonaan kiinni lämpötilasta.

luonto
Sinilevää.
Eila Haikarainen / Yle

Yleisen käsityksen mukaan erityisen lämmin kesä ennustaa laajoja sinileväesiintymiä vesistöissä. Myrkyllisen sinilevän esiintyminen ei kuitenkaan ole kokonaan kiinni lämpötilasta.

- Sinilevät pitävät toki korkeasta veden lämpötilasta, joka nopeuttaa niiden kasvua, mutta keskeinen tekijä sinileväkukintojen muodostumisessa on veden ravinnepitoisuus, tietää erikoistutkija Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Järvisen mukaan sinilevä on rakenteltaan bakteeri ja yksi maailman vanhimpia eliöitä.

- Itämeressä on tiedetty olleen sinilevää jo tuhansia vuosia sitten johtuen Itämeren luontaisista olosuhteista.

Vesistöjen ravinteita eli fosforia ja typpeä vastaan on taisteltu jo vuosikymmeniä. Kaikki vesien kuormitus, joka saadaan vähennettyä, vähentää myös levien massaesiintymiä. Ravinteiden vähentämisen lisäksi on myös otettu huomioon ravintoverkon muut tekijät.

- Rehevien järvien kunnostuksessa on poistettu planktonsyöjäkalaa ja tilalle istutettu petokalaa. Tällainen eläinplanktonkoostumus pitää levät kurissa. Vaikka ravinteita olisikin tarjolla, levämassa ei pääse runsastumaan, kertoo Järvinen.

Sinilevän myrkyllisyyden syy on edelleen epäselvä

Suomesta löytyy muutamia tuhansia sinilevälajeja. Avovesillä on levälajeja, joista nykytiedon mukaan muutamat kymmenet pystyvät tuottamaan haitallisia ja myrkyllisiä leväkukintoja.

Itämeressä on tiedetty olleen sinilevää jo tuhansia vuosia sitten johtuen Itämeren luontaisista olosuhteista.

Marko Järvinen

- Ehdoton syy siihen, miksi sinileville on kehittynyt kyky erittää myrkyllisiä aineita, on edelleen epäselvä. Yksi mahdollisuus on, että levät kilpailevat keskenään elintilasta ja levämyrkyt olisivat yksi keino lajien välisessä kilpailussa, kertoo Marko Järvinen

Järvisen mukaan toinen vaihtoehto on, että myrkky onkin normaali aineenvaihdunnan sivutuote, eikä sinilevä olekaan tarkoittanut itseään hankalaksi muille eliöille.

- Myrkky vapautuu solusta levän heiketessä tai kuollessa, ja se nyt vain sattuu olemaan haitallista muille.

Sinilevä erittää maksa- ja hermomyrkkyjä, joihin kuolee satunnaisesti eläimiä. Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä.

Sinilevän voi tunnistaa kotikonstein

Sinilevän varma tunnistus mökkirannasta edellyttää vesinäytteen ottamista ja sen toimittamista laboratorioon. Järvinen antaa kuitenkin muutaman vinkin, josta voi olla apua sinilevän alkuhavainnon tekoon.

- Yksi menetelmä on keppitesti, jossa kepillä tai tikulla törkätään levämassaa. Jos massa hajoaa pieniksi hiutaleiksi, kyse saattaa olla sinilevästä.

Toinen menetelmä tunnistaa sinilevä on ottaa puhtaaseen astiaan leväpitoista vettä ja antaa vesinäytteen seistä noin tunnin verran rauhassa.

- Jos levä nousee sinä aikana pintaan, kyse on luultavasti sinilevästä, sillä se on tyypillistä kaasurakkulaisille leville, neuvoo Marko Järvinen.

Marko Järvistä haastatteli Jari Vaara.

Lue seuraavaksi