Lapuan patruunatehtaan varjossa salamurha ja tuhoisa räjähdys

Lapualla on valmistettu patruunoita 90 vuoden ajan, sillä vuonna 1923 eduskunnan päätöksellä paikkakunnalle perustettiin Valtion patruunatehdas. Historia on pitkä ja monessa mielessä mustasävyinen. Vuoden -76 tuhoisa räjähdys on hyvin muistissa, mutta vähemmän on puhuttu tehtaanjohtajan myrkyttämisestä.

Kotimaa
Poliiseja Lapuan patruunatehtaan raunioilla.
YLE / Kalle Kultala

Tänä vuonna on kulunut 90 vuotta siitä, kun eduskunta päätti perustaa valtion ampumatarviketehtaan Lapualle. Nykyään tehdas on osa pohjoismaista Nammo-konsernia. Lapuan tehdas on tänä päivänä maailman johtava komponenttien ja patruunoiden valmistaja, esimerkiksi sen liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä.

Eduskunta päätti perustaa valtio-omisteisen patruunatehtaan -20-luvun taitteen jälkeen, sillä oman puolustustarviketeollisuuden aloittaminen oli tärkeää nuorelle, itsenäiselle valtiolle. Lisäksi Riihimäellä neljä vuotta aikaisemmin aloittanut yksityinen ampumatarviketehdas ei menestynyt.

Lapuan patruunatehtaan virallisia avajaisia vietettiin vuonna 1925. Tehtaan vuosituotanto kasvoi rajusti toisen maailmansodan kynnyksellä, ja talvisodan aikana tehtaan työntekijämäärä nousi tuhanteen. Määrä oli suuri, sillä esimerkiksi tänä päivänä Lapuan tehtaalla työskentelee noin 150 ja Vihtavuoressa 50 ihmistä.

Sotavuosina valtion oma ampumatarviketehdas osoittautuikin elintärkeäksi, esimerkiksi Suomen armeijalla riitti sen takia jatkuvasti kiväärinpatruunoita. Sotien jälkeen patruunoiden tilausmäärät kuitenkin romahtivat, ja tehdas ajautui vaikeuksiin. Uusi markkinarako löytyi urheilu- ja metsästysammunnasta.

Patruunatehtaan historiasta löytyi salamurha

Lapuan patruunatehtaan 90-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaisia, myös synkkiä, tarinoita. Melko vähän puhuttu on tehtaanjohtaja, eversti Volter Asplundin salamurha. Ruut Lehto Kulttuurikeskus Vanhasta Paukusta kertoo, että tapaus on pitkään vaiettu paikkakunnalla.

Tarinan mukaan salamurhan taustalla oli neuvostoliittolainen agentti, herra Sten, jonka oikea henkilöllisyys ei koskaan paljastunut. Myrkyn antamiseen herra Sten värväsi tehtaanjohtajan kotiapulaisen, nuoren naisen. Nainen oli kertomuksen mukaan rakastunut agenttiin.

Salamurhaan johtaneiden tapahtumien taustalla oli kauas kiirinyt tieto Lapuan patruunatehtaan korkeatasoisesta tuotekehityksestä. Erityisesti ulkomaalaisia kiinnostivat Lapuan kiväärinpatruunat. Neuvostoagentti saikin käsiinsä punaiset kirjat, joista löytyi näiden patruunoiden salainen resepti.

Volter Asplund menehtyi vuonna 1932. Kuolinsyy oli lääkäreiden mukaan keuhkokuume, kunnes myöhemmin perheen kotiapulainen jäi poliisille kiinni erään toisen tapauksen takia. Nainen tunnusti olleensa osallisena myös salamurhassa, jonka jälkeen Volter Asplundin ruumis nostettiin haudasta kuolinsyyn selvittämiseksi.

- Lopullinen kuolemaan johtanut syy jäi selvittämättä, mutta ainakin arsenikista puhuttiin, kertoo Ruut Lehto Kulttuurikeskus Vanhasta Paukusta.

Joidenkin tietojen mukaan ruumiinavauksessa olisi löydetty heikkoja morfiinijäännöksiä ja jälkiä arsenikista sekä kuparista. Perheen entinen kotiapulainen sai rangaistuksen ja joutui vankilaan, mutta herra Steniä ei koskaan saatu kiinni.

Räjähdys patruunatehtaalla vei kymmenien hengen

Lapualla tapahtui huhtikuussa 1976 Suomen rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus. Patruunatehtaan räjähdyksessä surmansa sai 40 tehtaan työntekijää ja kymmeniä loukkaantui. Aivan tarkkaa syytä onnettomuudelle ei koskaan löydetty.

Tutkimuksissa todettiin, että räjähdyksen alkulähteenä oli omatekoinen pulttipistoolin patruunoiden latauskone, mutta räjähdyksen syttymissyytä ei pystytty varmuudella koskaan selvittämään. Onnettomuuden jälkipyykkinä tehtaan toiminta päätettiin siirtää pois Lapuan keskustasta, ja tänä päivänä patruunatehdas on Lapuan Jouttikalliolla.

Räjähdysonnettomuus järkytti laajalti ja uhrien hautajaisiin osallistuikin tuhansia ihmisiä. Surunvalittelunsa kävi esittämässä myös tasavallan korkein johto presidentti Urho Kekkosta myöten.