Viljelypalstat täyttyvät vauhdilla - maahanmuuttajatkin ovat löytäneet tien kasvimaille

Palstaviljely on mielen ja kehon jumppaa. Viljelijälle oma vuokraviljelmä on paratiisi, jossa voi nauttia myös laiskottelusta.

luonto
Eeva Prokkonen
Eeva ProkkonenSatu Haapanen / Yle

- Enää muutama palsta on vapaana, kertoo toiminnanjohtaja Tarja Kauppinen Mikkelin 4H-yhdistyksestä. Kaupungin alueella on neljä aarimaata, nyt ne kaikki on paalutettu ja viljelijät pääsevät tositoimiin.

Jos kokonaisen aarin kokoinen viljelypalsta tuntuu liian suurelta, voi myös vuokrata kesän ajaksi puolen tai jopa neljännesaarin kokoisen kasvimaan. - Kyllä 5x5 metrin kokoiseen palstaan saa istutettua pottua, porkkanaa, salaattia ja kukkia. Vielä jää tilaa lepotuollillekin, Tarja Kauppinen innostaa.

Toiminnanohjaaja Heidi Salminen muistuttaa, että perunan kanssa pitää olla tarkkana. Toivomus on, että maahan istutetaan vain puutarhakaupasta ostettua tarkistettua siemenperunaa, jotta vältetään yhteiseen maahan leviävät kasvitaudit.

Muuten aarimaalla saa kasvattaa mitä tahansa, mitä Suomen laki sallii.

Tarja Kauppinen tosin sanoo, että viljelijöiltä toivotaan aika niukkaa unikonkasvatusta: - On ihmisiä, jotka luulevat, että niistä voi tehdä jotakin huumetta ja sitten he pyörivät täällä pellolla.

Maahanmuuttajien palstat esimerkillisessä kunnossa

Mikkelissä maahanmuuttajat ovat innokkaasti mukana aariviljelyssä. Keskikaupungilla Jokipuiston aarimaalla suunnilleen kolmannes viljelijöistä on maahanmuuttajia.

- Mukana on Venäjän puolelta Karjalasta tulleita, myanmarilaisia on paljon ja uusimpina kongolaisia, Tarja Kauppinen sanoo.

- He ovat kotimaassaan tottuneet viljelemään. Olen huomannut, että varsinkin myanmarilaisilla on koko perhe työssä mukana. Palstat pidetään hyvässä kunnossa ja sato on sen mukainen.

Heidi Salminen kannustaa viljelemään rohkeasti. - Meiltä voi kysyä neuvoa ja kyllä naapuriaarienkin viljelijät mielellään opastavat.

Mistä poropeukalon kannattaa aloittaa?

- Perunaa, porkkanaa, salaattia, persiljaa, tilliä, sipulia, vastaavat Tarja Kauppinen ja Heidi Salminen.

Kaheleita omalla hyvällä tavallaan

Eeva Prokkosella on jo kymmenen vuotta ollut oma monivuotinen palsta. Talven mehut hän saa omista herukka- ja karviaispensaista, mansikat tulevat omalta maalta, samoin valkosipulit ja raparperit. Lannoitteena Eeva käyttää kanankakkaa ja nokkosvettä.

- Ei haittaa, vaikka tämä tuntuu joskus työläältä. Viljelyharrastus on samalla hyvää jumppaa, selälle tämä on hyvä juttu. Eikä sovi unohtaa, että palstaviljely antaa hyvän mielen.

- Pyhäaamuna, kun on oikein kaunis, lämmin sää, saatan istua palstalla lepotuolissa monta tuntia ja nauttia tästä paratiisista, Eeva Prokkonen sanoo.

Aarimaaviljelijät ovat kavereita keskenään. - Talvellakin, kun nähdään kauppakeskuksessa, halataan ja jutellaan.

- Harrasteviljelijät ovat ihan oma ihmislajinsa, kaheleita omalla hyvällä tavallaan.