1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Saturnuksen kuun mystiselle muodolle löytyi selitys? - Sisältä kevyttä höttöä

Munanmuotoinen, sileä Methone-kuu on ollut tutkijoille mysteeri, sillä se on niin pieni, että kuun pinnan pitäisi olla asteroidien ja muiden aurinkokunnan kappaleiden törmäysjälkien arpeuttama.

tiede
Saturnuksen kuu Methone
NASA / JPL-Caltech / Space Science Institute

Saturnuksen Methone-kuun pinnanmuoto on askarruttanut tähtitieteilijöitä siitä lähtien, kun Nasan ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Cassini-luotain kuvasi sen ensi kertaa lähietäisyydeltä vuosi sitten toukokuussa.

Cassinin ottamissa kuvissa näkyy vain muutaman kilometrin pituinen, soikea taivaankappale, jonka pinta on silmiinpistävän sileä vailla näkyviä kraattereita.

Aurinkokunnan planeetat ja niitä kiertävät suuret kuut ovat tyypillisesti pallomaisia, koska suuri painovoima vetää ne muotoonsa. Lisäksi esimerkiksi vulkaaninen toiminta voi tasoittaa törmäysjälkiä miljardien vuosien kuluessa.

Pienemmät kuut ja asteroidit ovat sen sijaan monenmuotoisia järkäleitä ja pinnaltaan toisinaan kuin reikäjuustoa lukuisine kraattereineen.

Piskuinen Methone kiertää emäplaneettaansa Saturnusta Mimas- ja Enceladus-kuiden välissä ja se löydettiin vasta vuonna 2004. Myös ainakin kahden muun suunnilleen samalla etäisyydellä Saturnusta kiertävän pienen kappaleen (Pallene ja Aegaeon) uskotaan olevan pinnanmuodoltaan melko sileitä, mutta niitä ei ole nähty yhtä läheltä kuin Methone.

Erään teorian mukaan Methonen sileä muoto voisi johtua siitä, että sen pinnalle olisi painunut Saturnuksen renkaissa olevia jääkiteitä peittäen alleen törmäysjälkiä. Cassini-projektin tutkija Peter Thomas Cornellin yliopistosta ei kuitenkaan pidä tätä selitystä todennäköisenä.

Thomas on sen sijaan kollegoidensa kanssa esittänyt, että sileää muotoa selittää kuun poikkeuksellisen alhainen tiheys. Asiasta kirjoittaa NewScientist-lehti Astrophile-kolumnissaan.

Laskelmissaan tutkijat päätyivät siihen, että Methonen tiheys on noin 300 kg/m3 eli alle kolmasosa veden tiheydestä. Se olisi vähemmän kuin minkään muun tunnetun aurinkokunnan kuun tai asteroidin tiheys.

Peter Thomas arvioi, että näin höttöinen aine voisi pitkän ajan kuluessa virrata ja tasoittaa siten törmäysjälkiä kuun pinnalla. Toistaiseksi tutkijat ovat alkuvaiheessa koko prosessin ymmärtämisessä ja Cassini-luotaimen tulevien havaintojen toivotaan valottavan asiaa lisää.

Lue seuraavaksi