1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kuka roskaa Itämerta?

Kaksivuotinen projekti selvittää Itämeren rannoille ajelehtivien roskien alkuperää. Varsinainen jätepommi vasta kytee pinnan alla.

Kotimaan uutiset
Itämeressä eläviä leviä.
Anu ja Ilkka Lastumäki / John Nurmisen Säätiö, Puhdas Itämeri -hanke

Raaseporin ulkosaaristossa sijaitsevan Jussarön ranta on syrjäinen. Sinne ei voi rantautua veneellä, eikä rannalle pääse myöskään polkua pitkin. Siitä huolimatta rantaviiva on roskainen. Hiekassa lojuu muovia ja lasipulloja useiden vuosien kertymänä.

- On todennäköistä, että kaikki sinne päätynyt roska on ajautunut rantaan mereltä, sanoo projektikoordinaattori Heini Kaasalainen Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksestä.

Pidä Saaristo Siistinä ry on mukana selvittämässä mistä roska rannoille tulee. Tutkimustyötä tukee kaksivuotinen projekti, jossa mukana ovat myös Ruotsi, Viro ja Latvia. MARLIN-hankkeessa (Baltic Marine Litter) jokainen maa valitsee vähintään kolme keskenään erityyppistä rantaa, joiden roskaantumista seurataan kolmesti vuodessa. Jotta tutkimustulokset olisivat vertailukelpoisia, rannalla olevat roskat lasketaan ja luokitellaan tarkasti.

Roskaa on löytynyt järjestelmällisesti kaikilta rannoilta.

Heini Kaasalainen, projektikoordinaattori, Pidä Saaristo Siistinä ry

Tarkoituksena on selvittää kuka Itämerta roskaa ja mikä vaikutus sillä on meren ekosysteemiin.

- Suomesta on mukana yhdeksän erilaista rantaa. Osa rannoista on kaupunkien läheisyydessä, osa taas luonnontilassa olevia eristäytyneitä kohteita. Roskaa on löytynyt järjestelmällisesti ihan kaikilta rannoilta missä olemme olleet, projektikoordinaattori Heini Kaasalainen summaa.

Vain murto-osa roskasta rantautuu

Arviolta vain noin 15 prosenttia Itämerellä ajelehtivasta roskasta rantautuu. Meressä ajelehtivat jätteet puolestaan vääristävät ekosysteemiä. Roskat paitsi vahingoittavat luontoa, niin ne aiheuttavat ongelmia myös Itämerellä liikkuville aluksille.

Muoviset panoslangat ovat leimallinen löytö Pihliksen rannoille.

Heini Kaasalainen, projektikoordinaattori, Pidä Saaristo Siistinä ry

Yksi urbaanin ympäristön rannoista sijaitsee Pihlajasaaressa Helsingin edustalla. Siellä roskia tongittiin ja tutkittiin viime vuonna kolmesti. Talven jälkeen on jälleen aika selvittää mitä ylimääräistä rannoilta löytyy. Pihlajasaaren siivousporukkaa vetää Helsingin kaupungin työntekijät. Kaikkiaan rannoilla häärii puolen tusinaa roskienkerääjää.

- Viime vuoden perusteella perusteella arvelen, että sieltä saattaa jälleen löytyä muovisia panoslankoja. Se on ollut Pihlajasaarelle leimallinen löytö, kertoo projektikoordinaattori Heini Kaasalainen Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksestä.

Roskien tutkiminen Itämeren rannoilla jatkuu kuluvan vuoden loppuun asti. Hankkeen aikana tutkimusalueille laaditaan suunnitelma roskaantumisen ja sen vaikutusten vähentämiseksi. Päättäjiin sekä kansalaisten toimintatapoihin pyritään vaikuttamaan tiedotuksella.