Tutkijat: Stressi rumentaa naista

Mitä suurempi stressi, sitä vähemmän puoleensavetävät kasvot. Näin karun havainnon teki akatemiatutkija Markus J. Rantalan tutkimusryhmä mitatessaan naisten stressihormonitasoja ja kasvojen puoleensavetävyyttä.

tiede
Stressaantunut nainen.
Mika Kanerva

Stressi heikentää naisten kasvojen puoleensavetävyyttä. Tähän tulokseen tuli akatemiatutkija Markus J. Rantala ryhmineen tutkiessaan, onko myös naisten kasvojen puoleensavetävyys yhteydessä heidän immuniteettikykynsä voimakkuuteen.

Tutkijat valokuvasivat 52 latvialaista nuorta naista ja mittasivat heidän kykynsä tuottaa vasta-aineita hepatiitti b -rokotetta vastaan. Naisilta mitattiin myös plasman stressihormonitasot ja rasvaprosentti.

– Toisin kuin miehillä, naisilla puoleensavetävyys ei ollut yhteydessä heidän immuniteettikykynsä voimakkuuteen, Rantala sanoo.

Sen sijaan rasvaprosentti oli, mutta suhde ei ollut lineaarinen. Normaalin rasvaprosentin omaavat naiset koettiin puoleensavetävämmäksi kuin liian laihat tai ylipainoiset.

Aiemmissa tutkimuksissaan Rantalan tutkimusryhmä on havainnut, että miesten kasvojen puoleensavetävyys on yhteydessä heidän immuniteettikykynsä voimakkuuteen.

– Suosimalla komeita miehiä parittelukumppaneinaan naiset hankkivat hyviä geenejä jälkeläisilleen, Turun yliopiston biologian laitoksella akatemiatutkijana työskentelevä Rantala summaa.

Stressi lisää näppylöitä ja rasvakerrosta

Tutkijat havaitsivat myös, että naisten stressihormonitaso korreloi voimakkaasti kasvojen puoleensavetävyyden kanssa. Tämä viittaa siihen, että stressi heikentää naisten kasvojen puoleensavetävyyttä.

Stressihormonin tiedetään heikentävän naisten hedelmällisyyttä ja romahduttavan naisen estrogeenitasoja. Stressihormonien tiedetään myös aiheuttavan aknea sekä lisäävän rasvakudoksen kertymistä, mikä näkyy naisen kasvoissa.

– Koska myös optimaalinen rasvaprosentti on yhteydessä hedelmällisyyteen, näyttäisi siltä, että naisen kasvojen puoleensavetävyys viestii miehelle naisen hedelmällisyyttä ja nuoruutta. Naisen kasvot eivät kuitenkaan viesti immuniteettikyvyn tehokuutta – toisin kuin kasvojen puoleensavetävyys miehillä, Rantala kertoo.

Rantala MJ, Coetzee V, Moore FR, Skrinda I, Kecko S, Krama T, Kivleniece I & Krams I: Facial attractiveness is related to women’s cortisol and body fat, but not with immune responsiveness -tutkimus on julkaistu 22.5.2013 Biology Letters -tiedejulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Lähteet: Turun yliopiston tiedote