Hyppää sisältöön

Rudolf Koivun kuvissa avautuu mielikuvituksen kauhu ja kauneus

Kuvittaja Rudolf Koivun maailma avautuu Hämeenlinnan taidemuseon suurnäyttelyssä. Lumoavat kuvat ovat vanhemmalle sukupolvelle muistoja lapsuudesta, nykylapsille taas kurkistus kuvakulttuurin aikaan ennen televisiota ja elokuvia.

Kuva: Ville Välimäki / Yle

Rudolf Koivu kuuluu Suomen rakastetuimpiin satukuvittajiin. Hänen nostalgiset kuvansa ovat olleet vahvasti läsnä useiden sukupolvien lapsuudessa. Ne ovat avanneet niin satujen huikean kauneuden ja kauheuden kuin aapisenkin salat.

Vuosikymmenien ajan Koivun lämminhenkiset kuvat ovat tervehtineet aikakaus- ja joululehtien lukijoita ja ilahduttaneet postikorttien saajia.

Näyttelyn koonnut taidehistorioitsija Tuula Karjalainen on huomannut, että Rudolf Koivun työt puhuttelevat myös ikäihmisiä, joille Koivun maailma on samalla heidän oma lapsuuden fantasiamaailmansa.

- Mielestäni Suomessa on eletty jo monta sukupolvea Koivu-buumia. Koivun aikalaisyleisölle kuvat olivat valtava asia, koska silloin ei ollut paljonkaan kuvallista kulttuuria, ei televisiota eikä elokuvia. Kuvien nälkä oli valtavan suuri ja postikortit ilahduttivat ihmisiä.

- Seuraava sukupolvi käytti kuvia edelleen aapisissa ja kaikkialla. Tälle nykysukupolvellehan tämä on nostalgiaa, kuvat kertovat elämästä ennen ja se näyttäytyy kauniina ja ihanana, mutta siinä piilee myös tummia sävyjä, joita nykylapset eivät ymmärrä ollenkaan, ja siksikin tämä näyttely on tärkeä, sanoo Karjalainen

Elämä koetteli taiteilijaa

Rudolf Koivun (1890-1946) oma elämäntarina oli alkuun kivinen. Jouluaattona Pietarissa syntynyt Rudolf Sefanias Koivunen menetti isänsä ollessaan viisivuotias ja joitakin vuosia myöhemmin menehtyi myös hänen äitinsä. Orpopoika asui ensin enonsa luona Pietarissa, kunnes muutti Tyrväälle isoäitinsä hoiviin.

Tämänkin kuoltua tuleva taiteilija elätti itseään juoksupoikana Helsingissä, jossa hän sattumalta tapasi kummitätinsä. Kummitäti otti pojan perheeseensä ja kustansi hänen myöhemmät taideopintonsa.

- Hän sai taiteilijakoulutuksen ja halusi olla taiteilija. Siihen aikaan ei arvostettu käyttötaidetta ja kuvituksia, ja tämä oli varmasti hänelle ongelma. Mutta jälkipolvet voivat olla onnellisia siitä, että hän joutui elääkseen tekemään niin paljon kuvituksia, kertoo Tuula Karjalainen.

Koivu asui 1940-luvulla myös Hämeessä Tuuloksessa, Hauholla ja Lopella. Hän kuoli Helsingissä aivoverenvuotoon ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.

Satukuvia ja arjen elämää

Koivun kuvitukset ovat tuttuja muun muassa Topeliuksen, Anni Swanin, Jalmari Finnen ja H.C. Andersenin satukirjojen sivuilta sekä lukemattomista koulukirjoista. Koivun ura huipentui Raul Roineen satujen kuvituksissa.

- Koivu tunnetaan parhaiten ihan satukuvista, ne ovat ylittämättömiä, mutta olen halunnut näyttelyyn myös arkea käsitteleviä kuvia, koska niitä hän on tehnyt paljon ja niissäkin hän on nerokas, kuten kaikessa tekemisessään, Tuula Karjalainen kertoo.

Tuula Karjalaista puhuttelee erityisesti Koivun värien käyttö.

- Ikuisuuden syvä sininen, joka on aika ylittämätön maailmassa, värit ja niiden yhdistelmät ovat valtavia. Myös mielikuvitus, eli uskoisin, että suomalainen ihminen on perinyt nämä arjen ylittävät asiat, mielikuvituksen kauhun, kammon, onnen ja kauneuden käsitteet, näistä Koivun kuvista. Niin minäkin lapsena katselin Lumikuningatarta ja pelkäsin ja ihastelin samanaikaisesti, hän kertoo.

Näyttely puhuttelee lapsia ja vanhuksia

Näyttelyssä on mukana yli 220 Rudolf Koivun originaalikuvitusta, jotka peilaavat ajan tapoja ja tottumuksia. Erityisesti koulukirjoihin ja joululehtiin toteutetut lämminhenkiset kuvat johdattavat aikakauden arkisten aiheiden äärelle. Ne kertovat muun muassa siitä millaista oli lasten elämä, leikit, koulu ja kodinpiiri askareineen ja juhlineen hieman alle sata vuotta sitten.

- Täällä on hyvin paljon kuvia, joista vanhemmat ihmiset sanovat, että niistä voi tulla jopa 70 vuoden takaa muisto lapsuudesta. Kuvat pysyvät aivoissa, vaikka ne eivät aktiivimuistissa olekaan, kertoo Tuula Karjalainen.

Myös vanhat kodin tykötarpeet, tavarat ja lelut johdattavat aikakauden henkeen.

- Näyttelyn olen tehnyt lähinnä omille lastenlapsilleni, että he saisivat käsityksen lähihistoriasta. Yllätyksekseni huomasin sitten toisen katsojakunnan, eli vanhemmat ihmiset, jotka saattoivat kuvien kautta palata lapsuutensa. Siihen aikaan ei oppikirjoja vaihdettu joka vuosi, niin siinä aika monet polvet niitä lukivat.

Kuin silloin ennen -näyttely pohjaa taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen samannimiseen kirjaan sekä Postimuseossa 2011-2012 nähtyyn näyttelyyn.

- Hämeenlinnan näyttely on kuitenkin kaikista suurin, kattavin ja ehdottomasti kaunein kokonaisuus, hän sanoo.

Kuin silloin ennen – Lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana -näyttely on avoinna Hämeenlinnan Taidemuseossa (siirryt toiseen palveluun) lokakuun loppuun asti.