Urheiluseurojen tanssilavat sinnittelevät kökkätyöllä

Eteläpohjalaisten urheiluseurojen tanssilavat eivät ole enää entisenlaisia rahasampoja seuroille. Hyviä artisteja tarvitaan houkuttelemaan yleisöä lavalle, vaikka tuottoa tanssi-illasta ei juuri tulisikaan. Kökkätyöllä on toiminnalle ratkaiseva merkitys.

Kotimaa
YLE

Urheiluseurojen ylläpitämien tanssilavojen määrä on viime vuosien mittan vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla. Teuvan Rivakka on tanssittanut pohjalaisia Kaarihovissa vuodesta 1964 lähtien. Voimistelu- ja urheiluseura Kyrön Voiman tanssilavalla Pukkilansaaressa taas on tanssahdeltu vuodesta 1948. Muita aikuisten tansseja kesälavalla tarjoavia seuroja kummankaan edustajat eivät muista.

- Kyllä niitä on ennen ollut joka pitäjässä. Isot viihdekeskukset on ne tappaneet pois kovilla ohjelmillaan, sanoo Kyrön Voiman puheenjohtaja Asko Frusti.

Kummallakin urheiluseuralla on pitkä kokemus tanssien järjestämisestä. Ja samansuuntainen havainto sekä yleisömäärän että eurojen kehityssuunnasta.

- Esimerkiksi 1980-luvulla tanssijoita oli 1500, nyt noin viisisataa tanssi-illassa. Jos illan tuotto on tuhat euroa, on se kultakaivos, Teuvan Rivakan Kaarihovijaoston puheenjohtaja Seppo Uppa miettii ja muistuttaa myös kiinteistökulujen nousseen vuosien mittaan.

- Nyt on muodostunut tällaisia paritanssitilaisuuksia. Pariskuntia ja vanhempia sinkkuja kulkee tansseissa. Nuoret ovat johonkin kadonneet, Asko Frusti sanoo.

Junioritoiminnan tukena

Urheiluseuran ylläpitämällä tanssilavalla on hyvä tarkoitus. Sillä kerätään varoja seuran junioritoiminnalle.

- Tanssilava oli ennen seuran rahasampo, jolla saatiin varoja nuoriso- ja junioritoimintaan, mutta tilanne on nyt muuttunut. Onneksi vielä olemme saaneet rakennuksen pidettyä kunnossa ja jotain kerättyäkin seuralle. Muut jaostot joutuvat kuitenkin nykyään tekemään töitä varainhankinnan eteen, Seppo Uppa arvioi.

- Pukkilansaaren merkitys on tosi suuri. Täällä Kyrössä on ollut kautta aikain sellainen kulttuuri, että kunta näkee, että seura saa tanssilavalta varoja ja siksi seuran kunnalta saama tuki on pienempi kuin lähipitäjissä, Asko Frusti toteaa ja jatkaa Kyrön Voiman jakaneen parhaina vuosina talkootöissä mukana olleille jaostoilleen toistakymmentä tuhatta euroa.

Parhaita tavoitellaan - hinnasta viis

Kilpailu suosituimmista tanssittajista on kovaa. Kesälavojen ykkösnimiä tavoitellaan näillekin tanssilavoille.

- Pakko on satsata edes muutamana lauantaina todella suureen nimeen, vaikkei siitä tulisikaan taloudellista tuottoa. Kyllä niillä artisteilla on lavalle imagovaikutusta, Seppo Uppa sanoo.

Kesän artistisuunnittelu saa myös Kyrön Voiman puheenjohtajan naurahtamaan.

- No, se on aina sellainen vaikea paikka. Pitäisi osata valita niin, että artisti ei ole liian kallis, arvioida mikä on artistin vetovoima ja millainen on kesän ajankohta. On monta tekijää huomioitavana, jotta illasta tulisi taloudellisesti onnistunut, Asko Frusti nauraa.

Kökkätyötä kaikki tyynni

Urheiluseurojen tanssilavoilla toiminta perustuu talkootyöhön. Kökkäläiset ahertavat lavan hyväksi ympäri vuoden.

- Talkoilla tehdään kaikki kevään putsaustöistä syksyn kunnostustöihin. Kyllä sillä on motivoiva vaikutus, että tehdään työtä urheiluseuran eli lasten ja nuorten hyväksi, sanoo Teuvan Rivakan keittiövastaava Terhi Nisula.

- Meillä tarvitaan vielä vähän tavallista enemmän kökkäläisiä, kun tuo Pukkilansaaren lossiliikenne on työllistävä ja vaatii kaksi kuskia illassa sekä valvontaa lossin ympärille. Tarvitsemme joka ilta noin 16 henkilöä. Jos ei muuten, niin pienen painostuksen jälkeen kökkäväki aina löytyy, Asko Frusti kertoo.

- Joskus on kuitenkin sattunut sekaannuksia eikä väkeä olekaan ollut töissä tarpeeksi. Tällöin seuran johtokunta astuu remmiin ja otetaan omasta selkänahasta, Frusti naurahtaa.