1. yle.fi
  2. Uutiset

Vivaldi sävelsi oman aikansa saippuaoopperaa

Ei haittaa, vaikkei ymmärrä mitään juonesta ja tekstistä, sanoo kapellimestari Giancarlo Rizzi Antonio Vivaldin oopperasta Totuus koetuksella. Monikäänteinen juonittelujen verkko on ennen kaikkea tunnetta.

kulttuuri
Vivaldin pienoisoopperan harjoitus Hämeenlinnan Palokunnantalolla
Markku Karvonen / Yle

Kun Hämeenlinnan kaupunginorkesterista koottua kuuden hengen barokkiorkesteria johtava italialainen kapellimestari Giancarlo Rizzi asettuu viimeisissä harjoituksissa soittimensa taakse, takana on yli puolen vuoden työ. Työn lisäksi on tarvittu onnea, jotta teos alkaa olla esityskunnossa. Antonio Vivaldin 13. ooppera oli pitkään kadoksissa, kunnes yllättäen löytyi unohtuneesta kirjastokokoelmasta.

Totuus koetuksella on monipolvinen ja juoneltaan mutkikas tarina, joka sai ensiesityksensä vuonna 1720. Ooppera on Vivaldin ystäville harvinainen herkku, niin harvoin sitä on ollut mahdollisuus kuulla ja nähdä. Hämeenlinnassa solisteina ovat sopraanot Kirsi Tunkkari ja Anna-Maija Perttunen sekä basso Visa Kohva.

Todellista saippuaoopperaa

- Vivaldin barokkiooppera muistuttaa nykyisiä tv:n saippusarjoja. Tarina on hyvin mutkikas ja täynnä veljiä, jotka eivät olekaan veljiä, toisiaan pettäviä rakastavaisia, lapsiaan pettäviä vanhempia. Ja lopulta kaikki ovat taas onnellisia. Tuohon aikaan oopperan seuraaminen oli samanlaista ajanvietettä kuin meille television katselu tai elokuvissa käynti. Juoni ei ollut kovin tärkeä, koska ooppera oli lähinnä tunnetta; millainen oli kunkin henkilön luonne, oliko hän paha vai hyvä.

- Yleisö saattoi seurata niitä tuntikausia, seurustellen, syöden, juoden, joskus jopa oopperaa kuunnellen. Siellä tehtiin kauppaa ja flirtattiin naapurin vaimon kanssa. Niinpä juoni tai teksti ei ole niin tärkeä, kertoo Giancarlo Rizzi.

- Suomalaiselle kuten ajan italialaiselle yleisölle pääasia on kaunis musiikki. Ei haittaa vaikka ei pysy perässä tapahtumissa eikä ymmärrä tekstiä. Riittää kun tavoittaa tunteen - onko henkilöhahmo vihoissaan, rakastunut vai onnellinen, ja tämän musiikki hyvin kuvaa.

Tavoitteena on barokin henki

- Yritämme joissakin asioissa kuulostaa hyvin paljon samalta kuin barokin aikaan. Soitamme tietenkin nykyaikaisilla soittimilla, mutta yritämme saada musiikkiin saman tunteen ja elävyyden kuin barokin aikaan. Yhdessä laulajien kanssa kirjoitimme sovitukseen joitakin muutoksia jotka olivat ajalle tyypillisiä tavoittaaksemme tuon aikakauden hengen. Orkesteri on hiukan kuin jazz-yhtye. Meillä on perusteema, jota sitten muuntelemme.

- Siksi juuri päädyimme tähän musiikkiin ja teokseen, koska se on niin puhdas. Se jättää paljon vapautta ja mahdollisuuksia pieniin muutoksiin ja variaatioihin tavoitella aitoa barokkihenkeä, sanoo Giancarlo Rizzi.

Pienoisooppera valikoitui orkesterin resurssien mukaan

- Muutama vuosi sitten yritimme Mozartin oopperaa, mutta se paisui niin laajaksi että jouduimme sen valitettavasti perumaan. Tällä kertaa olemme varovaisia siinä, että emme paisuttaisi tätä liikaa. Olemme jättäneet kaiken ekstrakalliin pois ja keskitymme itse musiikkiin. Tämä on siinä mielessä koe, että jos tämä hyvin toimii ja yleisö tästä pitää, seuraavalla kerralla pystymme monillakin alueilla tästä laajentamaan, sanoo Hämeenlinnan kaupunginmuseon intendentti Markku Jokinen.

- Barokkiooppera on meille realistinen nykyisillä budjeteilla. Meidän ideamme on ollut useita vuosia löytää jotakin joka olisi erilaisia, ja toisaalta joka turvaa Hämeenlinnan kaupunginorkesterin toiminnan jatkuvuuden.

- Tätä teosta pääsee kuulemaan vain hyvin harvoin. Tämä on silläkin tavoin uniikki, että tässä on vahvasti Giancarlo Rizzin kädenjälki mukana. Paitsi että tätä oopperaa ei juuri pääse kuulemaan, niin tässä muodossa ei ainakaan, muistuttaa Markku Jokinen.

Teoksen julkinen kenraali Hämeenlinnan Palokunnantalolla 28.5. klo 13 on tarkoitettu etenkin elkäläisille ja koululaisille. Varsinainen suuri yleisökonsertti alkaa samana päivänä klo 19.

Lue seuraavaksi