1. yle.fi
  2. Uutiset

Pystyssä on tehty ilman rahallista tukea

Elli on taloudellisten ongelmien kanssa kamppaileva opiskelija. Kun eräs yhden illan tuttu jättää hänelle aamulla rahaa, saa Elli ahaa elämyksen ja ryhtyy myymään seksiä.

kulttuuri
Kuva elokuvasta Pystyssä.
Kuva elokuvasta Pystyssä.Black Lion Pictures
Tähtiä.

Myös tarinan toisen päähenkilön Iiriksen maailma pyörii täysin rahan ympärillä. Hän on ammattimainen velkojenperijä, ja on oppinut piilottamaan herkemmän puolensa työn vaatiman kovan ulkokuoren alle. Iiris tuntee vetoa samassa porukassa työskentelevään Andreihin, jonka kanssa hänellä on myös pikainen suhteen poikanen. Andrei ihastuu kuitenkin Helsingin yössä kohtaamaansa Elliin ja ennen pitkää kolmikon tiet risteävät traagisin seurauksin.

Pystyssä on kevätkauden viimeinen kotimainen ensi-ilta elokuva. Kyseessä voisi sanoa olevan epävirallisen ensi-illan, sillä Pystyssä on ilman tukirahoja tehty indie-elokuva eikä sellaisten pääseminen teatterilevitykseen ole suinkaan mikään itsestäänselvyys. Toisin kuin useimmat suomalaiset indie-tuotannot, ei Pystyssä -elokuvaa ole tehty harrastelijavoimin. Kaikki mukana olevat ovat joko elokuvan ammattilaisia tai alaa opiskelevia. Elokuvan ohjaaja Martón Jelinkó on esimerkiksi ennen tätä esikoispitkäänsä toiminut sekä kuvaajana että tuottajana useissa lyhytelokuvissa.

Teknisesti Pystyssä resurssien puutteesta johtuen hiukan horjahtelee ja samaa on sanottava osin myös käsikirjoituksesta. Visuaaliselta ilmeeltään elokuva varmasti jakaa mielipiteet kahtia. Minun silmiinii elokuvan paljaan kylmä visuaalinen ilme tuntui ja näytti keskentekoiselta. Elokuva alkaa kovin verkkaisesti, kuvaten turhan pitkään Ellin opiskelijaelämää ja tämän pimeälle puolelle luisumista. Muutenkin käsikirjoitus olisi kaivannut viilausta. Elokuvan naiset ovat tietenkin toistensa peilikuvia ja tukahduttavat itsestään jotakin, mitä toinen edustaa. Tämä rinnastus toimii pääosin hyvin, vaikka välillä ehkä vähän osoittelevaa onkin.

Suurin osa tapahtumista sijoittuu kesäisiin iltoihin ja aamuihin. Nämä hämärän hetket luovat elokuvaan hienon viipyilevän, uhkaavan tunnelman, jota paljolti käsivaralla tehty rakeinen kuvaus hyvin tukee. Kuvauspaikoiksi on onnistuneesti valittu pieniä ahtaita takapihoja, ränsistyneitä liikehuoneistoja ja pölyisiä vinttejä, paikkoja, jotka nekin tukevat hienosti traagisen, väkivaltaisia tunnelmia. Elokuvan vielä toistaiseksi tuntemattomista, väistämättä hiukan epätasaista työtä tekevistä näyttelijöistä tekee mieli nostaa esiin pahaa Iiristä esittävä Kristiina Puukko, jonka kasvoilla kulkee elokuvan aikana melkoinen tunteiden kirjo.

Lue seuraavaksi