Seikkailijaprofessorin päiväkirjasta: Mount Everest herättää edelleen kunnioitusta

Mikkeliläinen vihreän kemian professori Mika Sillanpään tutkimusmatka Tiibetiin on sujunut pääosin suunnitelmien mukaan. Yle Etelä-Savo seuraa tutkimusmatkan etenemistä.

tiede
Mount Everest.
Mount Everest.Narendra Shrestha / EPA

Kirjoitin aiemmin vuoristotaudista. Se on asia, joka on syytä ottaa vakavasti. Samana päivänä, kun itse olin Mount Everestin perusleirissä, kaksi huipun saavuttanutta vuoristokiipeilijää kuoli laskeutuessaan vuoristotaudin oireisiin. Kollegani Kiinan tiedeakatemiasta kertoivat myös, että muutama vuosi sitten amerikkalainen tutkija myös menehtyi vuoristotautiin Tiibetissä. Itse olen välttynyt kaikilta oireilta tällä matkalla. Paras lääke on mahdollisimman nopea laskeutuminen alemmas.

Tiibetin autonomisen alueen läntisimmässä osassa Ngarin alueella sijaitsevat paitsi Indus- ja Ganges-jokien alkulähteet myös monia historiallisesti kiinnostavia alueita. Täällä ovat myös ensimmäiset tiibetiläisten pysyvästi asuttamat kaupungit. Täällä sijaitsi myös kuuluisa Zhangzhungin kuningaskunta, joka oli buddhalaisuutta edeltävän Bon-uskonnon keskus.

Keskistä Tiibetiä, jossa Tiibetin autonomisen alueen pääkaupunki Lhasa sijaitsee, pidettiin tuolloin syrjäseutuna. Tosin koko Tiibetin ylänkö koostui tuohon aikaan puoli-itsenäisistä kuningaskunnista, kunnes Songtsen Gampo yhdisti Tiibetin alueen. Yhdistyneen Tiibetin viimeinen kuningas Langdarma murhattiin vuonna 846 ja hänen jälkeläisensä Tashi Gon neljän sukupolven päässä perusti Ngarin alueelle Gugen kuningaskunnan ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa, joka säilyi varsin värikkäiden ja sotaisten vaiheiden myötä noin 700 vuotta.

Matka Gugen kuningaskuntaan kulkee taianomaisten hiekkakivimuodostelmien halki, jollaisia en ole nähnyt missään muualla Tiibetissä.

Pangong-järvi sijaitsee aivan Kiinan ja Intian rajalla. Noin kolmasosa järvestä on Intian Kashmirissa ja kaksi kolmasosaa Tiibetin Ngarissa. Järvi on tunnettu ennen kaikkea linnustostaan ja villieläimistöstään.

Sekä täällä että Kongpon Pemakon alueella Intian ja Kiinan vuonna 1962 käymän rajasodan seurauksena rajaviiva on edelleenkin kiistanalainen.

Mika Sillanpää