Hyppää sisältöön

Tutkija: Suomessa ollaan kaukana lähiöiden gettoutumisessa

Tukholman mellakka-alueita on turha verrata Suomen lähiöihin, painottaa kaupunkitutkija. Asuinalueiden eriytymistä ei missään nimessä selitä yksin maahanmuutto.

Kuva: Yle

Suomessa maahanmuuttajavaltaisia alueita ovat muun muassa Helsingin Meri-Rastila, Vantaan Länsimäki ja Turun Varissuo. Niissä vieraskielisten osuus on kuitenkin vain 30-40 prosenttia, kun Tukholman Husbyssa se on jopa 80 prosenttia.

- Olen huolissani Tukholma-keskustelusta, jos yksittäisistä autojen palamisista tehdään suuria yleistyksiä yhteiskunnan rakenteellisista muutoksista. Ehkä pieni joukko ihmisiä on pannut ranttaliksi. Pitää ensin selvittää, mitä on tapahtunut ennen kuin tehdään johtopäätöksiä, kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara korostaa.

Vaattovaara on tutkinut alueiden eriytymistä vuosikausia. Hän painottaa, että Ruotsin lähiöiden tilanne on aivan eri kuin Suomen. Ne ovat kooltaan suomalaisten pikkukaupunkien kokoisia ja maahanmuuttajien osuus on ollut korkea jo vuosikymmeniä.

- Tavallaan on ihme, ettei siellä ole palanut autoja aiemmin. Ei ruotsalaisessa yhteiskunnassa ole tapahtunut pitkään aikaan mitään radikaalia, hän huomauttaa.

Suomen aikapommi ovat köyhät lapsiperheet

Jos asuinalueiden eriytymiseen halutaan puuttua, pitää puhua ennen kaikkea työttömyydestä ja köyhyydestä.

Vaattovaaran mukaan yksi kytevä ongelma ovat köyhät lapsiperheet. Niiden osuus on kasvanut huimasti parissakymmenessä vuodessa.

- Köyhyys ei ole lisääntynyt, mutta köyhyydessä elävien olot ovat hankaloituneet moniuloitteisesti, hän kuvaa. 

- Maahanmuuttoa enemmän miettisin vaikka sitä, jos jollain alueella kolmasosa työikäisistä miehistä ei tee työtä. Missä määrin siitä syntyy jotain yhteiskunnallisesti ei-toivottavaa, hän kysyy.

Professori kaipaakin kokonaisvaltaisempaa politiikkaa: työllisyys-, maahanmuutto- ja sosiaaliasioiden yhteensovittamista.

- Suomessa ongelma ei ole niin iso kuin miltä se kuulostaa ja mitä muualla on, mutta tilanne on vaikeutumassa. Suomessa ollaan todella myöhässä maahanmuuttovirran osalta, mutta toisaalta muutokset ovat nopeita.

Helsinki uskoo Pariisin politiikkaan?

Yksi tärkeä keino on saada erilaisia asukkaita samoille alueille, eli sekoittaa muun muassa vuokra-asumista ja omistusasumista.

Helsingin seudulla onkin tavoitteena saada jokaiseen kaupunginosaan 20 prosenttia vuokra-asuntoja. Vaattovaara pitää tavoitetta hieman "insinöörimäisenä".

- Olen skeptinen sen suhteen, että hajasijoitetaan kaikki köyhät. Meillä on hyvin erilaisia alueita. Tämä pitäisi tunnustaa ja miettiä ratkaisuja paikkakunta- ja aluekohtaisesti, ei tarjota prosenttiosuuksia kaikkien alueiden ratkaisuksi. Monet ongelmat eivät ratkea, jos rakennetaan keltaiset vihreiden viereen ja pannaan punaiset sinisten kupeeseen, hän sanoo.

Esimerkiksi Pariisissa on tehty samankaltaista asunto- ja kaavoituspolitiikkaa.

- Siellä vuokra-asuntotuotantoa sijoitettiin 20 prosenttia ympäristökuntiin ja nyt seurataan niitä jälkiä, Vaattovaara toteaa.