Lounassetelien väärinkäyttäjä huijaa työnantajaansa

Lounasseteliä ei pitäisi esimerkiksi kelpuuttaa einesruoan maksuvälineeksi. Verohallinnon mukaan niiden väärinkäyttö on kuitenkin melko marginaalinen ongelma.

Kotimaa
Lounasseteleitä miehen käsissä.
Markku Malinen / Yle

Suora lainaus Nets Oy:n eli entisen Luottokunnan nettisivuilta: Lounasseteli on tarkoitettu työaikaisen ruokailun maksuvälineeksi ja sillä voi maksaa ainoastaan aterioita.

Lause kummastuttaa, koska harvemmin – jos koskaan – ravintolan tarjoilija kysyy lounasseteleillä maksettaessa, sattuuko herra tai rouva olemaan tällä hetkellä töissä.

- Maininta työaikaisesta ruokailusta tulee Verohallinnon ohjeistuksesta, mutta ravintoloitsijan tehtävä ei todellakaan ole kysellä, onko setelien käyttäjä töissä vai ei. Ravintoloitsijan vastuulla on vain varmistaa, että seteleitä käytetään ainoastaan aterioiden ostamiseen, sanoo Netsin johtaja Kati Rintala.

Ajatus luonasruokailusta on, että kyseessä on valmiiksi nautittava ruoka, joko lämmin tai kylmä sellainen.

Tomi Peltomäki

Seteleillä ei saa maksaa esimerkiksi alkoholia sisältävän oluen osuutta vaikka se tulisikin ruokajuomaksi.

Jos ateria maksaisi vaikkapa 13 euroa ja olut viisi euroa, maksuna ei voi ohjeistuksen mukaan käyttää kahta reilun yhdeksän euron arvoista lounasseteliä.

- Vain ruoan osuutta voi lyhentää lounasseteleillä, Rintala sanoo.

Veroasiantuntija: Marketeissa vain heti syötäväksi kelpaava täyttää ehdot

Lounassetelillä voi maksaa Suomessa yli 10 000:ssa ruokapaikassa. Lisäksi yhä useammat ruokakaupat ottavat vastaan lounasseteleitä.

Niissä seteleiden käyttö voi tuntua kuluttajalta monimutkaisemmalta, sillä esimerkiksi eineksiä tai teollisesti pakattuja elintarvikkeita kuten mikroaterioita ei Verohallinnon ohjeistuksen mukaan saa maksaa lounaseteleillä.

- Ajatus lounasruokailusta on, että kyseessä on valmiiksi nautittava ruoka, joko lämmin tai kylmä sellainen. Sen vuoksi vaikkapa kylmää einesmaksalaatikkoa ei tässä yhteydessä luokitella lounasruoaksi, selittää Tomi Peltomäki Verohallinnosta.

Käytännössä lounassetelimaksua tarjoavien päivittäistavarakauppojen tarjonnasta seteli käy, ainakin ohjeistusta tarkasti tulkiten, palvelutiskiltä annosteltaviin lämpimiin aterioihin ja muihin kevyempiin lounasannoksiin, kuten täytettyihin patonkeihin tai salaattiannoksiin.

Verottaja joutuu puuttumaan harvoin

Tomi Peltomäki sanoo, että kauppias ei kuitenkaan syyllisty minkäänlaiseen veropetokseen, vaikka hän myisikin kylmän einesruoan lounasetelillä.

Jos työntekijä käyttää lounasseteliä vaikkapa jalkapallon ostamiseen kaverilta, hänen tulisi ilmoittaa tästä työnantajalle.

Tomi Peltomäki

Peltomäen mukaan verottajan ei muutenkaan tarvitse juuri puuttua lounasseteleiden ja muiden vastaavien maksuvälineiden väärinkäytöksiin, sillä ala on hyvin itseohjautuva.

- Asiakkaat informoivat firmoja melko hyvin, jos heidän tuotteitaan käytetään mihin sattuu.

Peltomäki nostaa esimerkiksi nettikirpputorit, joissa joskus nähdään kaupiteltavan lounas- tai virikeseteleitä eteenpäin.

- Usein nettisivuston ylläpitäjä poistaa oma-aloitteisesti tällaiset ilmoitukset. He eivät halua olla mukana tällaisessa toiminnassa.

Työantajalla ilmoitusvelvollisuus väärästä käytöstä – työntekijän pitäisi siis tunnustaa

Kun lounasseteliä tai muuta ruokailulipuketta käytetään sen oikeaan käyttötarkoitukseen, Verohallinto laskee järjestetyn edun arvoksi 75 prosenttia setelin nimellisarvosta.

Jos taas käyttötarkoitus on väärä, etu pitäisi laskea arvosta sataprosenttisesti ja työnantajan pitäisi tehdä tästä ilmoitus verottajalle.

Tomi Peltomäki korostaa, että kaikki lähteekin työntekijän rehellisyydestä työnantajaa kohtaan.

- Työntekijä todennäköisesti tietää, mitä käyttöä varten lipukkeet on annettu. Jos työntekijä käyttää lounasseteliä vaikkapa jalkapallon ostamiseen kaverilta, hänen tulisi ilmoittaa tästä työnantajalle.