1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Tältä näyttävät ensimmäiset kuvat Saaristomeren kanjoneista – katso video

Suomalaisessa merentutkimuksessa käännettiin uusi sivu, kun Saaristomeren syvänteeseen laskettiin ensi kertaa kauko-ohjattu robottikamera. Härkäsimput oudoksuivat uutta tuttavuutta.

luonto
Härkäsimppu merenpohjassa.
Suomen ympäristökeskus on kuvannut Saaristomerellä sijaitsevia kanjoneita toukokuussa 2013.

Etelärannikon merenpohjan kanjoneita tutkitaan ensimmäistä kertaa robottikameran avulla. Tutkijoiden tavoitteena on saada tietoa kanjonien ekosysteemeistä. Suomen ympäristökeskus sekä Turun ja Helsingin yliopistot selvittävät kahden viikon aikana myös merialueiden yleistä tilaa.

Laitteilla mitataan mm. veden happi- ja ravinnepitoisuuksia sekä pohjasedimentin koostumusta. Kyse on jokavuotisesta mittaustyöstä, jolla seurataan rannikon tilan kehittymistä. Tämän vuoden alustavat tulokset ovat rohkaisevia.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että talvi ja kevät ovat olleet vesien tilan kannalta hyviä. Meillä on ollut kaikilla tähänastisilla tutkimuspisteillä hapekas kerros, mikä viittaa hyviin ominaisuuksiin. Tämän alapuolelta toki löytyy hapetonta kerrosta, mikä kuvaa sitä, että ajoittain joka vuosi näillä alueilla esiintyy myös hapettomuutta. Se on luonnollinen tämän meren ominaisuus, kertoo asemanjohtaja Jari Hänninen Saaristomeren tutkimuslaitokselta.

Mitä löytyy 100 metrin syvyydeltä?

Turun yliopisto tekee tutkimuksia Aurelia alukseltaan. Suomen ympäristökeskus operoi Muikulta ja Helsingin yliopisto Sadurialta. Suomenlahdella tutkitaan parin viikon aikana kallioriuttojen eliöstöä ja Turun saaristossa jopa sata metriä syvien kanjonien elämää. Tässä työssä apuna on robottikamera, joka on kuvannut nyt ensimmäistä kertaa kalliohalkeamissa.

Tässä käännetään uusi sivu suomalaisen merentutkimuksen historiassa.

Jari Hänninen

- Tässä käännetään uusi sivu suomalaisen merentutkimuksen historiassa. Näistä kanjoneista selvitetään nyt ensimmäistä kertaa, että mitä ne pitävät sisällään. Kanjonien paikat ovat olleet jo aiemmin tiedossa, mutta nyt selviää, että millaista eliöstöä siellä elää, Hänninen kertoo.

- Etukäteen tiedämme sen, että kanjoneissa käy kova virtaus mikä huuhtoo pehmeät höttömateriaalit pois. Kovat kalliopinnat jäävät ja niillä kasvaa tietynlaista eliöstöä. Nyt pääsemme katsomaan, että elääkö niillä meille tuttuja lajeja, kuten sinisimpukoita ja runkopolyyppeja, joita yleensä tällaisilla pinnoilla on.

Ympäristölupien pohjaksi uutta tietoa

Kolmen aluksen tutkimukset kuuluvat vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMUun, johon ympäristöministeriö on myöntänyt tälle vuodelle noin 1,3 miljoonan euron rahoituksen.

VELMUn tuottamaa tietoa sovelletaan esimerkiksi pyrittäessä vähentämään soranoton ja ruoppausten ympäristövaikutuksia sekä suunniteltaessa merirakentamisen, tuulivoimapuistojen, väylien ja suojelualueiden järkevää sijoittamista.

- Saamme tietoa merenpohjan rakenteesta ja laadusta. Esimerkiksi niiltä alueilta, joilta kaivetaan hiekkaa rakentamisen tarpeisiin, voidaan tehdä päätelmiä siitä, että onko alue siihen toimintaan soveliasta, kuvailee Jari Hänninen

VELMUn tavoite on edistää Itämeren monimuotoisuuden suojelua ja tukea meren luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Lue seuraavaksi