1. yle.fi
  2. Uutiset

"Pitää saada tulta persuksen alle, että saa eloa"

Taidekasvattaja Marja Myllyniemi haluaa opastaa teatteriväkeä, niin maallikkoja kuin lapsiakin, teatterin tekemiseen lasten kanssa. Tärkeintä on antaa lapselle aikaa ja olla läsnä, mutta samalla myös luottamuksen arvoinen ja tiukka. Lapsi on tähti, mutta tähden ei saa antaa tuikkia väärällä tavalla.

teatteritaide
Marja Myllyniemi
Nina Keski-Korpela / Yle

Kulttuurin monitoiminainen Marja Myllyniemi rakastaa lastenteatteria. Näkijän, kokijan ja tekijän roolissa on kertynyt mittava kokemus kaikenikäisten näyttelijöiden kanssa. Onko lasten teatteri leikkiä vai leikitäänkö siellä teatteria?

- Leikitään vakavasti, sanoo Myllyniemi ja jatkaa, että tällä leikillä on vakavampi päämäärä.

- Jos teen jotain näytelmää, siihen mennään leikin kautta.

Näyttelemistä vai esittämistä?

Hämeenlinnan Miniteatterin parissa nykyisin askarteleva Myllyniemi haluaa jakaa kokemuksiaan teatterin tekemisestä lasten kanssa Näytellään oikeesti -opasvihkosessa (siirryt toiseen palveluun). Työn alla on myös samoilta pohjilta ponnistava kirja Tehdään hitaasti.

Lapsen on tiedettävä, mikä ero on esittämisellä ja näyttelemisellä.

- Näytteleminen on sitä, että lapsi ymmärtää olevansa näyttämöllä ja ymmärtää myös roolinsa. Hän uskaltaa ottaa kontaktia toisiin näyttelijöihin ja yleisöön.

- Esittäminen on ulkokohtaista läpätystä ja repliikkien ulkoa opettelua. Usein silmät pyörii katossa, siinä esitellään itseä, sanoo Myllyniemi ja nauraa päälle.

- Kaikki, äiti ja isä, kehuvat "sinä olet tosi hyvä näyttelijä, mene nyt sinne Miniteatteriin". Sitten lapsi tulee ja esittelee esittelee itsensä taitavana näyttelijänä ja on olevinaan pavarotti.

Ei ohjaajan vaan lapsen tähden

Lapsi on tähti luonnostaan - ja luova, eikä sitä luovaa hulluutta sovi tappaa. Mutta kuinka ohjata ja olla tukena lapselle kaiken innokkuuden keskellä?

- Ohjaajan pitää olla tarkkana, aistit hereillä ja utelias. Eikä ohjaajan tarvitse etsiä itsestään mitään, vaan siitä lapsesta.

Näytelmä on just meidän ikäisille sopiva. Me ei sit tästä lähtien tulla enää mihinkään pikkulasten esityksiin mukaan.

Tyttö, 10 v.

Myllyniemi sanoo tarkastavansa heti näkökykynsä, jos joku huomauttaa jostain hänen sokeasta pisteestään. Periaatejankutus ei käy lasten kanssa.

- Koko ajan on opittavaa. Suhde on hyvin luottamuksellinen, kun tehdään esitystä. Olen lempeä ohjaaja, mutta vaadin silti paljon sekä itseltäni että lapsilta.

- En toisaalta edes ajattele, että teen lapsen kanssa. He ovat ihmisiä, vaikka ovatkin pienempia ja heillä on vähemmän elämänkokemuksia. Yllytän sellaiseen suhteeseen, että voin olla lempeällä tavalla vaativa. Usein käy niin, että lapsikin alkaa skabailemaan kanssani, ja se on sitten tosi kivaa.

Anna asioiden tapahtua

Ohjatessa ei opeteta, vaan asioiden annetaan tapahtua. Lapsi ei kykene ehkä olemaan joka kerta samanlainen samassa esityksessä, mutta sekin on käännettävä voimavaraksi. Jo pelkästään lapsen vireystila vaikuttaa lopputulokseen paljon.

- Kun lapsi tulee tilaan, näen heti, mihin suuntaan olemme menossa. Jos lapset ovat riehakkaita, se tietää hyvää esitystä. Aulangolla näkee hyvin usein, että esimerkiksi sunnuntaiesityksissä lapset ovat nukuksissa, kun on valvottu. Pitää saada tulta persuksen alle, että saa eloa, sanoo Myllyniemi.

Teatterin tekeminen ei sittenkään ole edes lapselle yksinkertainen juttu.

Teatteri on kuin kivikasa. Jos yksikin kivi sortuu, sortuu koko kasa.

Tyttö, 9 v.

- Varsinkin ensikertalaisilla lapsilla saattaa sisältyä tähän juuri se harha, että teatterin tekeminen on ruusuilla tanssimista. Siihen sisältyy kuitenkin niin paljon tekemistä ja pitkää pinnaa. Yksi pikkutyttö sanoi eilen: Marja, minä olen aina käynyt katsomassa Aulangolla esityksiä ja ne näytti niin helpolta. Mutta ei se olekaan niin helppoa.

Kaikista isoimmat jutut ovat läsnäolo ja ja hitaasti tekeminen. Se, että on tarpeeksi aikaa.

- Se kuuluu perusmetodeihini. Mennään niin hitaasti, että on turvallinen olo. Lapsen pitää saada ajatella, ettei tämän tarvitse valmistua just nyt. Käsitellään aihetta niin, että lapset ymmärtävät esityksen joka puolen.

"Jos Marja itkee, kaikki on mennyt hienosti"

Marja Myllyniemen johtaman Miniteatterin kesän esitys on Hämeenlinnassa Aulangon Graniittilinnassa esitettävä Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli. Iso tila vaatii laajemmat kaaret ja isomman äänen. Juuri siinä pitää olla tarkkana, ettei se mene yli. Lapsi ottaa tilansa, muttei saisi ottaa liian isoa.

Mä rakastan näyttelemistä. Sit ku on ensi-ilta, ni mä kumarran ja mä saan kukkia!

Lapsi, 9 v

- Pitää olla samalla kertaa hirvittävän läsnä ja näytellä isosti. Läsnäolo on tärkeä. Annan palautetta, että sinä et ollut oikein läsnä, voisitko olla enemmän läsnä. Tai tänään sinä showasit ja sävelsit omiasi. Saako noin tehdä?

Esityksen jälkeen annettu palaute on tärkeää jatkon kannalta. Myllyniemi sanoo, että lapset tietävät jo ilmeestä, miten meni.

- Jos Marja itkee, kaikki on mennyt hienosti.

Lainaukset Marja Myllyniemen kirjoittamasta opasvihkosesta Näytellään oikeesti! - Teatterin tekeminen lasten kanssa.

Lue seuraavaksi