Sääskikesä peruttu? Kuivuus uhkaa sääskikantaa

Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva sää saavat haaveksimaan hyttyskesän helpottumisesta. Juhani Itämies ei pidä ajatusrakennelmaa tuulesta temmattuna. Sen sijaan sosiaalisessa mediassa leviävän hyttysansan ideaan hän suhtautuu skeptisesti. Kokemusta nimittäin on.

luonto
Sääski imee verta
Jari Vesa / Yle

Luontosuhteensa kanssa tuskaileva kaupunkilainen on seuraillut säätiedotteita viime päivät toivorikkaana. Sää on erityisesti pohjoisessa ollut poikkeuksellisen lämmintä ja metsäpalovaroituskin on ollut voimassa toista viikkoa. Maasto on siis kuivaa.

Voisiko se tarkoittaa myös sitä, että hyttysten määrä jää normaalia vähäisemmäksi, kun hyttysten toukkien tarvitsemat lätäköt ja vesilammikot loistavat poissaolollaan? Hyönteistutkija Juhani Itämies ei tyrmää ajatusta suoralta kädeltä.

- Jos kuiva jakso on tarpeeksi pitkä ja tulee tarpeeksi aikaisin. Maastossa olevan veden määrä on se ykkösasia, joka vaikuttaa siihen tuleeko hyttysiä vai ei.

Kuivuus voisi vaikuttaa tulevankin kesän hyttysiin

Kuivuuden pitää kuitenkin ulottua metsäkankaiden ulkopuolellekin. Metsäpalovaroitus annetaan yleensä aiemmin kuin kuivuus alkaa uhata hyttysten toukkia, Itämies muistuttaa.

- Jos maasto kuivuu kolmessa neljässä viikossa ihan kuivaksi, että soilla tai ojienpohjallakaan ei ole enää vettä, silloin uskaltaa toivoa hyvinkin hyttysetöntä jaksoa. Tämän kesän juhannus saattaa pelastua, jos tästä maasto todella kuivuu. Esimerkiksi Lounais-Suomessa hyttyssesonki on jo päällä, mutta sekin voi mennä maaston kuivuessa juhannukseksi ohi.

Kuiva kevät ja alkukesä voisivat vaikuttaa hyttysten määrään kesällä myös ensi vuonna, Itämies kertoo.

- Jos nyt tulisi hyttysten kannalta katastrofaalinen kuivuus, eli toukat joiden kehitys on jo alkanut kuolisivat, silloin valtaosa edelliskesänä munituista munista menehtyisi, niin ensi keväänä hyvätkään olosuhteet eivät pelastaisi hyttyspopulaatiota. Voisi tulla kahden vuoden helpotus.

Alkukesän sääskihavainnoista Juhani Itämies muistuttaa, että ne ovat olleet todennäköisimmin aikuisina talvehtineita yksilöitä.

- Meillä on sääskiä nelisenkymmentä lajia. Osa talvehtii aikuisina ja ne ovat lähteneet liikkeelle heti, kun lämpötila nousi kymmeneen asteeseen. Ne eivät ole läheskään yhtä pahoja kuin nämä varsinaiset kiusankappaleet, jotka ovat talven munana.

- Viime vuosina tyypillistä on ollut, että ensimmäinen hyttyshuippu on ollut jo toukokuun lopulla ja se on saattanut mennä ohi. Jos on ollut kuivaa, niin juhannuksen aikoihin lomansa aloittaneet eivät olekaan enää joutuneet hyttysten kanssa tekemisiin.

Kotitekoinen hyttysansa saattaa houkutella enemmän naapurin isäntää

Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä levinnyt kotitekoisen hyttysansan ohje. Siinä iso limsapullo katkaistaan, suuosa käännetään pullon sisälle ja teipataan kiinni. Pullon pohjalle laitetaan hiivaa, siirappia ja vettä - tämän seoksen sanotaan tuottavan käydessään hiilidioksidia ja houkuttelevan hyönteiset ansaan.

- Aika skeptisesti tuohon suhtaudun. Minulla on vähän epäsuora todistusaineisto tuota vastaan, vaikka se hiilidioksidia kehittääkin. Perhosharrastajana olen käyttänyt syöttirysiä, joissa on houkutusaineena hyvin samankaltainen neste.

Itämiehen mukaan houkutusaine kerää mainiosti esimerkiksi yöperhosia, muita yöllä lentäviä otuksia ja kärpäsiä.

- Se mitä saaliita olen vuosien aikana katsonut, niin kyllä siellä varsinaiset hyttyset ovat hyvin harvassa. Jos asiaa tuntematon pitää purkkia ja sinne tulee kourallinen mustaa hyönteismössöä, niin hän voi kuvitella, että siellä on hyttysiä ja on tyytyväinen, että tämä toimii hienosti.

Someansaohje saattaakin lopulta houkutella hyttysiä enemmän naapurin isäntää.

- Niin, on siinä tietysti se hyvä puoli, että jos ei siihen hyttysiä tule, niin liemen voi lopuksi juoda, Itämies naurahtaa.