Tutkimus: Geenit eivät selitä koulumenestystä

Geneettinen perimä ei selitä koulumenestystä, vaikka geenien ja koulutukseen käytetyn ajan väliltä löytyy yhteys. Tuore tutkimustulos vahvistaa käsitystä ympäristön ja muiden tekijöiden vahvasta roolista koulumenestyksen saavuttamisessa.

Kotimaa
Yliopiston pääsykokeet.
Yle

Geenit selittävät koulumenestystä hyvin vähän.

Kansainvälisessä vertailututkimuksessa yhdistettiin yhteensä 125 000 ihmisen koulutussaavutukset, joiden vaihtelusta vain noin kaksi prosenttia voitiin selittää geneettisellä vaihtelulla.

Tutkimuksessa mukana olleet Oulun yliopiston tutkijat toteavatkin, että nyt saatu tulos tukee käsitystä ympäristön ja muiden tekijöiden vahvasta roolista koulumenestyksen saavuttamisessa.

Tutkimuksen toteutti alun perin taloustieteilijöiden perustama laaja kansainvälinen yhteiskunnallisen genetiikkatutkimuksen ryhmä.

Jossakin määrin yllätystulos

Tutkimuksessa ei yritetty löytää ”koulumenestyksen geeniä”, vaan tavoitteena oli selvittää, millä voimakkuudella geneettisen taustan vaikutus ilmenee.

- Halusimme katsoa, onko onko geneettistä yhteyttä koulumenestykseen käytetyn ajan kanssa eli kuinka pitkälle kouluttaudutaan. Ja aika pieni tämä yhteys on. Ympäristöllä on suuri vaikutus, kertoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Marika Kaakinen.

Tutkimustulos oli jossakin määrin yllätys, sillä aiemmissa tutkimuksissa geneettisen vaihtelun osuus on ollut suurempi.

Seuraavaksi vuorossa riskinottotutkimus

Tavoitteena oli myös selvittää, onko käyttäytymiseen liittyvässä genetiikkatutkimuksessa sellaista tutkimusta, jossa tehdään liian voimakkaita johtopäätöksiä.

Koulumenestyksestä ei voi syttää geenejä.

Marika Kaakinen

Tutkimus vahvisti epäilyä. Tutkijat toteavat, ettei varsinkaan pieniin aineistoihin perustuvista – tai myöskään nyt julkaistavista tuloksista – voida tehdä yhteiskunnallisia tai jopa syrjintään johtavia johtopäätöksiä.

Tutkimus osoitti myös tutkimusmetodit ja suunnan, johon yhteiskunnallisten ilmiöiden geneettisessä vaikutustutkimuksessa voidaan edetä. Seuraavaksi tutkimusryhmä paneutuu riskinottoon liittyvien asenteiden mahdolliseen geneettiseen taustaan.

Tutkimuksessa olivat mukana Pohjois-Suomessa vuonna 1966 Oulussa ja Lapin läänissä syntyneet, joilta kysyttiin 31-vuotistutkimuksessa tietoja kouluttautumisesta. Tutkittavilta otettiin myös DNA-näytteet, joista on analysoitu geneettistä tietoa.

Vuonna 1966 syntyneitä on mukana suuri määrä eli alun perin mukana oli 12 000 henkilöä. DNA on saatu 6000 henkilöltä 31-vuotistutkimuksessa.

- Nyt meneillään on 46-vuotistietojen kerääminen, josta saamme taas ainutlaatuista tietoa muun muassa juuri riskinoton geneettisestä taustasta. Etukäteen veikkaisin, että ympäristön ja muiden tekijöiden osuus saattaisi olla tässäkin suuri, Kaakinen suostuu pohtimaan.

Geneettisen perimän ja koulumenestyksen välistä yhteyttä selvittänyt tutkimus julkaistaan tänään Science-aikakauslehdessä.