Pohjarysillä parempia kalansaaliita?

Pohjarysistä toivotaan ratkaisua ammattikalastajien ahdinkoon. Hyljetuhojen välttämiseen kehitetyt push up -rysät ovat tuottaneet laihanlaista saalista, joten uusia ideoita käytiin hakemassa rapakon takaa. Samalla löytyi resepti merimetsojen torjuntaan: maissiöljy.

luonto
Rysäkalastusta Huron-järvellä Yhdysvalloissa.
Rysäkalastusta Huron-järvellä Yhdysvalloissa.Maria Saarinen / Livia

Joukko ammattikalastajia ja tutkijoita vieraili viime viikolla Yhdysvalloissa onkimassa uusia ideoita elinkeinon turvaamiseksi. Verkkokalastuksen kannattavuutta kun on jo vuosia nakertanut elpynyt hyljekanta.

Hankekoordinaattori Maria Saarinen Ammattiopisto Liviasta kertoo, että Suurten järvien alueella ei ole hyljeongelmaa, mutta amerikkalaiskalastajien yleisin pyydys on rysä. Kanadan puolella yleisempää on heittää verkot mereen.

Pohjarysät upotetaan eri tavalla

Suomalaisdelegaatio tutustui paikallisiin käytäntöihin erityisesti Huron-järven länsirannalla Alpenassa, Michiganissa. Bottom trap net, pohjarysä on siellä hyväksi havaittu, ja tärkein saalislaji on siika.

– Kalastus tapahtuu jopa 40 metrin syvyydessä, ja itse rysä on ankkuroitu pohjaan. Pohjarysä on korkeudeltaan kolmesta kahdeksaan metriin. Ensi näkemältä siian kalastukseen tarkoitetut rysät olivat todella suuria; pienempi malli kävisi meille paremmin.

Meilläkin kalastetaan pohjasta, mutta amerikkalainen tapa upottaa ja kokea rysä eroaa suuresti.

– Myös Saaristomerellä pyydetään ahvenkaloja pohjasta, mutta rysän johto-osat ulottuvat pintaan saakka. Se on paljon kalliimpi ja työläämpi versio, koska havasta menee enemmän. Pyyntimuoto ei ole käytännöllinen yli 10 metrin syvyyksistä. toteaa hankekoordinaattori Maria Saarinen.

Kulttuurieroja kaloilla vai kalastajilla?

Siikaa kalastetaan Suomessa pääosin pinnasta, mutta Yhdysvalloissa on saatu parempia saaliita pohjia koluamalla.

Hankekoordinaattori Maria Saarinen, Ammattiopisto Livian kalatalous- ja ympäristöopisto.
Hankekoordinaattori Maria Saarinen.Yle

– Mukanamme ollut kalastaja Selkämereltä sanoi, että kun siika kohtaa johtoaidan, se nousee pintaan. Amerikkalaisten mukaan se taas menee pohjaan, että tässä on vähän kulttuurieroja! Täytyy kokeilla! Mistä sen tietää, vaikka kymmenen vuoden kuluttua kaikki siiankalastus meilläkin tapahtuisi näillä pohjarysillä, visioi Maria Saarinen.

Muutkin eväkkäät toki uivat pohjarysään.

– Siian lisäksi pohjarysä toimii erityisen hyvin kuhalle ja ahvenelle. Ahvenrysä on aivan samanlainen, mutta mittakaava pienempi.

Hankekoordinaattori Maria Saarisen lähin tavoite on löytää rahoitus koerysään, jolla Saaristomeren ammattikalastajat voisivat testata pohjarysän toimivuutta.

Push up -siikarysissä parantamisen varaa

Hyljetuhojen takia alettiin 2000-luvun puolivälissä kehittää hylkeenkestäviä ahven- ja kuharysiä Saaristomerellä sekä siika- ja lohirysiä Selkämerellä.

Ei ole mitään takeita, että kalatalous saataisiin nousuun pohjarysillä. Kokeilematta ei voi tietää!

Maria Saarinen

Liki kymmenen vuoden testauksessa on havaittu niiden soveltuvan joillekin alueille ja kalastajille.

Suurin ongelma on pyydyksen korkeat kustannukset, minkä takia kalastajat eivät ole niistä innostuneet. Saaristomerellä vain kahdeksan ammattikalastajaa käyttää näitä niin kutsuttuja push up -rysiä.

– Ei ole mitään takeita, että kalatalous saataisiin nousuun pohjarysillä. Mutta täytyy kokeilla, se voi olla mahdollisuus joillekin kalastajille ja joillakin alueilla. Kokeilematta ei voi tietää!

Hankekoordinaattori Maria Saarinen kaipaa asennemuutosta yleiseen keskusteluilmapiiriin, niin tutkijoilta kuin poliitikoiltakin. Hänen mielestään ammattikalastajien toimintaedellytykset olisi turvattava ja muun muassa haittaeläinongelmat ratkottava.

Maissiöljyllä merimetsoja vastaan

Hylkeiden ohella kalastajia riesana ovat merimetsot, jotka hotkaisevat ison osan arvokaloista. Myös niiden torjuntaan haettiin uusia oppeja rapakon takaa. Huron-järvellä etenkin ahventen ja haukien kannat romahtivat 1980-luvun puolivälistä yleistyneen sikäläisen merimetsolajin myötä.

Päivän siikasaalis
Päivän siikasaalisPetri Rannikko / Vakka-Suomen Kalastuspuisto

– Järvi on Selkämeren kokoinen, puolet Pohjanlahdesta. Siellä piikki oli 2000-luvun taitteessa, jolloin pesiviä pareja oli 5 000. Meillähän on jo 17 000 paria, ja kun kerroimme tämän amerikkalaisille, he olivat aivan että herranjestas! Siellä kestäväksi määräksi on katsottu 500 pesää.

Hankekoordinaattori Maria Saarinen kertoo, että ongelmaan on löydetty perin amerikkalainen ratkaisu: maissiöljy.

– Vuosituhannen taitteessa alettiin munia öljytä maissiöljyllä, mikä tappaa alkion. Yksi muna jätetään aina pesään, ja näin merimetsokanta on saatu selkeästi laskemaan sinne 500 pesän tienoille. Nyt ahvenkannat ovat elpyneet ennalleen, jopa vähän entistä paremmiksi.