82-vuotiaana tohtoriksi

Lapin yliopiston kaikkien aikojen vanhin tohtorikokelas väittelee Karjalan evakkoudesta. Vuonna 1930 syntyneen Anneli Ilosen väitös on Rajan lapset Identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa. Ilosen väitöksen mukaan vuonna 1944 alkanut evakkous jatkuu yhä kannakselaisten jälkipolvien mielten pohjilla.

Kotimaa
Tohtorin hattuja
Yle

Kasvatustieteiden maisteri Anneli Ilosen mukaan Kannaksen karjalaisia on tutkittu vähän verrattuna esimerkiksi rajakarjalaisiin. Kesäkuun toisena lauantaina tarkastettava väitös tuokin karjalaisia koskevaan tutkimukseen kaivatun lisän.

Ilonen tutkii väitöstyössään sitä, miten kannakselaiset tekevät sisäistä identiteettityötään, ja miten sitä tehdään sukupolvien välillä. Kannaksen väestöstä joutui suurin osa lähtemään kaksi kertaa kodeistaan ja kotiseudultaan vuosina 1939–1944.

- Jatkosodan aikana talvisodassa tuhoutuneiden kotien tilalle rakennettiin uudet kodit, ja pellot kunnostettiin tuottamaan ruokaa. Kesällä 1944 alkoi toinen evakkovaihe, joka on kestänyt lähes 70 vuotta, Ilonen kertoo Lapin yliopiston tiedotteesa.

Karjalaisten odotettiin sulautuvan paikalliseen väestöön. Niin näytti tapahtuvankin pinnallisesti asiaa katsoen, mutta karjalaisuus näyttää Ilosen mukaan jatkuneen melko näkyvänä vuosikymmenestä toiseen.

Haastatteluja kolmessa polvessa

Ilonen on haastatellut väitöstutkimukseensa 29 kannakselaista ja saanut haastatteluin tai kirjoitelmin heidän jälkeläisiltään kokemuksia kolmesta sukupolvesta kaikkiaan yli sadalta henkilöltä.

Haastatelluista Kannaksella syntyneistä noin puolet on varttunut Kannaksella nuoreen aikuisikään asti ja loput ovat lapsina evakkoon joutuneita. Haastatelluista iäkkäimmät olivat haastatteluhetkellä 85–95 vuoden ikäisiä. He edustavat sitä sukupolvea, joka on sotinut Suomen sodissa tai toiminut lottina.

Anneli Ilosen väitöksen mukaan erityisesti toinen sukupolvi eli evakkojen lapset ovat havahtuneet vasta viime vuosikymmeninä kannakselaisten vanhempiensa tai vanhempansa kotiseutuun ja kotipaikkaan tutustumiseen

– Vaikenemisen muuri on alkanut murtua evakkojen jälkeläisten maailmassa, kun he ovat löytäneet juuriaan kotiseutumatkoillaan ja kotiseutukirjojen kautta, Ilonen sanoo.

Anneli Ilonen on itse sodan ja evakkouden kokenut. Hän on kotoisin Kannaksen rajaseudulta, Kivennavalta.

Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset – Identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissatarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lauantaina 8. kesäkuuta. Väitöspaikka on Hauhon yhtenäiskoulu. Vastaväittäjänä toimii kasvatustieteen professori Pirkko Pitkänen Tampereen yliopistosta ja kustoksena kasvatustieteen professori Esa Poikela Lapin yliopistosta