Luonnontuotealalla epäselvyyksiä käytännöistä - kaikki tuotteet eivät täytä vaatimuksia

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoo yrittäjien toimineen sillä oletuksella, että kaikkia luonnonkasveja saa myydä elintarvikkeina vapaasti.

Kotimaa
Nokkosia
Yle / Hanne Kinnunen

Moni suomalainen yrittäjä on myynyt vuosia luonnonvaraisia kasveja elintarvikkeina huomioimatta sitä, sallivatko nykyiset elintarvikesäädökset niiden myynnin. Moni on toiminut olettaen, että luonnonkasveja saa myydä elintarvikkeina vapaasti.

- Luonnonvaraisia kasveja koskevat samat elintarvikesäädökset kuin mitä tahansa muitakin elintarvikkeita. Elintarvikesäädöksissä ei ole tapahtunut muutoksia pitkään aikaan ja nykyiset asetukset pitäisi olla kaikkien tiedossa.

- Silti monille alan yrittäjille on tullut jostain syystä täysin uutena, että esimerkiksi uuselintarvikeasetus voisi koskea myös heidän tuotteitaan, ylitarkastaja Sanna Viljakainen Evirasta kertoo.

Ongelma on selvinnyt hiljattain Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koulutustapahtumien yhteydessä. Uuselintarvikeasetus on ollut kuitenkin voimassa jo vuodesta 1997 lähtien. Asetuksella varmistetaan, että elintarvikkeiksi myytävät tuotteet ovat käyttäjille turvallisia.

Ongelmaan on jo puututtu

Projektipäällikkö Birgitta Partanen Ruralia-instituutista vakuuttaa, että ongelmaan on jo puututtu. Tammikuussa 2013 luonnontuotealan teemaryhmä kokosi selvitystyöryhmän asiaa varten (siirryt toiseen palveluun). Partanen kertoo, että nyt kootaan tietoja kasveista eri tietolähteista.

- Useiden luonnonkasvien osalta joudutaan tekemään lisäselvityksiä niiden käyttöhistoriasta ennen vuotta 1997, jolloin uuselintarvikeasetus on annettu. Mikäli pystymme osoittamaan kasvien käyttöhistorian, näiden luonnonkasvien myyminen on taas laillista. Tämä on valtakunnallinen ongelma, ja siksi asiaan on reagoitava.

- Tarkasteluun pyritään ottamaan mukaan kaikki luonnonkasvimme, joilla on kaupallista käyttöä. Osa kasveista tai kasvinosista on jo selkeästi sallittuja kaupalliseen käyttöön.

- Evira on luvannut auttaa meitä selvitystyössä, koska heillä on käytettävissä tietolähteitä kasveista, joihin meillä ei ole pääsyä, Birgitta Partanen kertoo.

Paniikkiin ei ole syytä

Partasen mielestä paniikkiin ei ole syytä. Hän uskoo, että valtaosa jo myynnissä olevista kasveista ei ole uuselintarvikkeita, ja siten ne ovat myyntiin kelpaavia. Nyt selvitystyöryhmän on vain osoitettava tämä.

- Jos jossain Euroopan maassa jokin luonnonvarainen kasvi on osoitettu olevan ei-uuselintarvike, pätee tulkinta myös meillä. Mikäli emme jonkun kasvin kohdalta pysty osoittamaan käyttöhistoriaa, sitä ei voi myydä elintarvikkeena jatkossa, ellei tuotteelle haeta uuselintarvikelupaa.

Uuselintarvikelupaa ei kuitenkaan välttämättä myönnetä kaikille kasveille. Lupaprosessi on lisäksi pitkä ja pienelle yrittäjälle kallis.

- Nyt villikasvibuumin myötä käyttöön on tullut myös uusia kasveja, joita ei ole ollut luonnonyrttikoulutuksessa mukana. Niiden osalta on tehtävä selvitystä euroopanlaajuisesti ja selvitettävä niiden turvallisuutta.

- Useimpia niistä on perinteisesti käytetty elintarvikkeina, mutta joukossa on myös muutamia kasveja, joiden kaupallisen käytön voi kyseenalaistaa, Partanen muistuttaa.

Vastuu on viimekädessä tuottajalla

Elintarvikelainsäädännön piiriin kuuluvat kaikki elintarvikkeet, joita myydään kaupallisesti. Lainsäädäntö ei kuitenkaan kiellä luonnonvaraisten kasvien keräilyä omaan käyttöön.

Lainsäädäntö velvoittaa kauppiaan myös varmistamaan tuotteensa turvallisuuden, sekä tuntemaan ja noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä.

- Elintarvikkeilla ei ole ennakkovalvontaa. Elintarvikelainsäädännön mukaan toimija on vastuussa tuotteittensa turvallisuuden lisäksi myös lainsäädännön tuntemisesta ja sen noudattamisesta, Viljakainen muistuttaa.