Purupihka oli muinaissuomalaisten purkkaa

Tervon arkeologisissa kaivauksissa on löydetty esineitä 6 000 vuoden takaa. Löydöt paljastavat tietoja muinaisten suomalaisten elintavoista ja liikkeistä.

Kotimaa
Tervon arkeologisissa kaivauksissa löytyi muun muassa muinaissuomalaisten purukumia, purupihkaa
Antti Karhunen / Yle

Tervon kirkonkylän arkeologisissa kaivauksissa on saatu arvokasta tietoa tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten liikkeistä ja elintavoista. Lähes kaksiviikkoisten kaivausten aikana alueelta on löytynyt esineitä ja luunpalasia kampakeraamiselta kaudelta 6 000 vuoden takaa.

Löydöt ovat erityisen tärkeitä sen vuoksi, ettei tuolta ajalta ole olemassa kirjallisia dokumentteja, kertoo arkeologi Hannu Poutiainen.

- Tämä on palapelin rakentamista, jossa vuosikymmenten aikana kerätyn tiedon jälkeen muodostuu vähitellen se kuva, mistä suomalaiset ovat tulleet ja menneisyydestä kaiken kaikkiaan, Poutiainen toteaa.

Löytöjen joukossa on saviruukkujen palasia, nuolenkärkiä, kivi- ja kvartsiesineitä, talttoja sekä luiden ja kasvien jäänteitä, joista voidaan Poutiaisen mukaan muun muassa päätellä sen ajan ihmisten ruokavaliosta ja metsästystavoista. Kaivauksissa on löydetty myös meripihkasta valmistettuja esineitä.

- Se kertoo kaupankäynnistä. Tervo ei siis ollut täysin eristyksissä, kuten monesti ajatellaan, Poutiainen huomauttaa.

Tervon kirkonkylän arkeologiset kaivaukset päättyvät perjantaina. Arkeologisia kaivauksia tehdään usein ennen rakennus- ja kaavoitushankkeita. Tervossakin kaivaukset oli tehtävä, ennen kuin alueelle rakennetaan kevyenliikenteenväylä.

Arkeologiopiskelijan toiveissa ruoska ja hattu

Tervon kaivauksissa on löytynyt muun muassa muinaisihmisten arkeen liittyneitä tököttiä ja purupihkaa.

- Tökötti on koivun tuohesta tislattua tervaa, jota on voitu käyttää moneen asiaan, esimerkiksi saviastioiden tai teräaseiden liimaamiseen. Purupihka on myös tököttiä, siitä on joskus löytynyt hampaiden jälkiä eli sitä on pureksittu, arkeologiopiskelija Jasse Tiilikkala kertoo.

Tämä on palapelin rakentamista, jossa muodostuu vähitellen kuva, mistä suomalaiset ovat tulleet.

Hannu Poutiainen

Hampaiden jäljet selittyvät sillä, että koivun tuohesta valmistettu purupihka oli alkusuomalaisten purukumi.

Arkeologina Tiilikkalan pitää olla monen alan, kuten geologian asiantuntija, ja monesta muustakin luonnontieteestä on tunnettava ainakin perusteet. Kiinnostavinta työssä on Tiilikaisen mukaan selvittää muinaisten ihmisten salaisuudet.

- Kivikauden elämään pääsee käsiksi ja selviää, miten Suomen-maassa on pärjätty vuosituhannet.

Seuraavaksi Tervon kirkonkylältä kaivetut tuhannet esineet analysoidaan. Arkeologi viettääkin puolet työstään kaivauksilla, puolet kirjastoissa tai laboratorioissa. Vaikkei arkeologin arki vastaakaan Indiana Jones -elokuvia, ovat ne vaikuttaneet myös Tiilikkalaan.

- Kunhan paperit tulevat ja valmistun, toivon, että joku lahjoittaa hatun ja ruoskan. Revolverikin olisi ihan kiva lisä, mutta ehkä sitten 50-vuotislahjaksi.