Suomalainen taide näkyvästi esillä Venetsian biennaalissa

Suomea edustavat taiteilijat Terike Haapoja ja Antti Laitinen pohtivat teoskokonaisuuksillaan ihmisen suhdetta luontoon.

kulttuuri
Taideteos Venetsian biennalessa 2013.
Petri Burtsov

Suomen kansallinen Alvar Aalto –paviljonki on kansallisromanttinen näyttämö; taiteilija Antti Laitisen hakatessa halkoja suomalaisesta koivusta vihreällä nurmikolla. Kun halot on saatu palasiksi, kokoaa Laitinen ne uudelleen puiksi vasaran ja naulojen avulla – ikään kuin palapelin tavoin.

- Ihmiset ovat tulleet kehumaan tätä performanssia ja kysymään mitä puille tapahtuu. Jotkut ovat tarjoutuneet ostamaankin niitä. Itse olen koittanut toki keskittyä halonhakkuuseen, Laitinen sanoo vaatimattomasti.

Tosiasiassa Suomen paviljonki on saanut paljon positiivista huomiota ja Laitiselle on satanut kutsuja galleristeilta muun muassa Dubaissa ja Etelä-Koreassa. Suomen paviljongille ennakoidaan tuhansia kävijöitä päivittäin kuusi kuukautta kestävän biennaalin aikana.

Taitelija itse ei halua arvioida, millaisia tunteita hänen teoksensa saavat esiin kävijöissä.

- Teokseni ovat aika yksinkertaisia ja avautuvat helposti. En haluaisi sanallisesti selittää niitä, se latistaisi tunnelmaa, Laitinen sanoo.

Abstrakti puutarha, jossa voi rauhoittua puhumalla puille

Suomen teoskokonaisuus levittäytyy kansallisen paviljongin lisäksi kooltaan huomattavasti suurempaan Pohjoismaiseen paviljonkiin, joka on tänä vuonna kokonaan suomalaistaitelija Terike Haapojan käytössä.

Haapojan käsissä paviljonki on muuttunut puutarhamaiseksi kokonaisuudeksi, joka koostuu muun muassa vesialtaasta, elävistä puista ja kukista, maatuvasta maasta sekä videoinstallaatioista, jotka ilmentävät erilaisia luonnonprosesseja. Yhdessä installaatioista biennaalikävijät pääsevät keskustelemaan puiden kanssa.

- Työni on tehty ympäristöeettisestä näkökulmasta ja tavoitteenani on saada ihmiset miettimään suhdettaan muihin lajeihin uudesta näkökulmasta, Haapoja sanoo.

Tässä ollaan hänen mukaansa onnistuttu, sillä ihmiset ovat jääneet paviljonkiin pidemmäksi aikaa pohtimaan näkemäänsä.

Yksi osa hänen teoskokonaisuudestaan koostuu viidestä videoprojisoinnista, joissa nähdään eri eläinten kuolemanjälkeinen jäähtyminen lämpökameralla kuvattuna.

- Meidän oman kehomme maatuminen on osa hiilenkierron prosessia, niin myös eläinten. Tämän teoksen tarkoitus on olla samalla meditatiivinen sekä provosoiva, Haapoja sanoo.

Venetsian biennaali on yksi maailman suurimmista taidetapahtumista

88 maata esittäytyy omilla kansallisilla paviljongeillaan Venetsian Giardini-puutarha-alueella sekä entisellä laiva- ja asetehtaalla Arsenalella.

Puolen vuoden aikana tapahtumaan odotetaan jopa puolta miljoonaa kävijää. Biennaalilla onkin suuri merkitys nykytaiteen suunnannäyttäjänä ja taidemaailma seuraa sen tendenssejä tarkasti.

Biennaalin kuraattorina toimi tänä vuonna italialainen Massimiliano Gioni. 39-vuotias Gioni on tehtäväänsä nuori, mikä näkyi esimerkiksi multimediataiteen aiempaa suurempana määränä.

- Tunnelma on tänä vuonna aiempaa kevyempi, mikä johtuu varmasti nuoresta kuraattorista, uskoo venetsialainen Paolo.

Myös valon ja pimeyden välinen vuoropuhelu oli esillä monen maan paviljongeissa. Monen suuren maan, kuten esimerkiksi Espanjan ja Venäjän, paviljongit oli omistettu kokonaan yhteiskuntakriittiselle taiteelle.

Venetsian biennaali on avoinna marraskuun 24. päivään asti.