Professori: Turkin mellakat voivat syventää yhteiskunnan kahtiajakoa

Turkkilainen politiikan tutkija arvostelee tapaa, jolla Turkin hallitus on hoitanut Istanbulissa ja muissa suurissa kaupungeissa leimahtaneita mielenilmauksia. Professori Fuat Keyman pelkää tilanteen jyrkentävän yhteiskunnan kahtiajakoa.

Ulkomaat
Turkin mellakka.
Evrim Aydin / EPA

Sabanci-yliopiston kansainvälisen politiikan professori Fuat Keyman sanoo Turkin hallituksen hoitaneen maassa kehkeytynyttä protestiliikehdintää huonosti. Keyman toivoo, että hallitus pyytäisi anteeksi poliisin kovia otteita mielenosoittajia vastaan, jotta tilanne ei entisestään syventäisi turkkilaisen yhteiskunnan jakolinjoja.

Keyman arvostelee kovaotteista tapaa, jolla poliisi ryhtyi viime viikolla hajottamaan Istanbulissa Taksim-aukiolle asettunutta mielenosoittajaleiriä.

Rauhanomaisesti alkanut mielenilmaus yritti suojella keskustan Taksim-aukion Gezi-puistoa kiistellyltä rakennushankkeelta.

- Poliisin reaktio oli erittäin kova, suhteeton ja brutaali, ja se laukaisi protestit liikkeelle, Fuat Keyman sanoo.

Professori Keyman pelkää, että tilanne voi jatkuessaan pahentaa Turkin yhteiskunnan kahtiajakautumista maallistuneisiin ja uskonnollisiin ryhmittymiin.

Protesti on osa Turkin muutosta

Professori Keyman katsoo, että Taksim-aukion Gezi-puiston protesti on nähtävä osana laajempaa muutosprosessia Turkissa.

On ehkä kuvaavaa, että mielenosoitus lähti liikkeelle kaupunkisuunnittelukiistasta - istanbulilaisten halusta suojella keskustan harvinaista viheraluetta hallituksen ajamalta uudisrakentamiselta.

- Jonkinlainen urbaani tiedostaminen ja kansalaisreaktio hallituksen päätöksiin kaupunkikuvan muuttamiseksi muuttui suureksi protestiksi, Keyman kuvailee.

Istanbulissa ja muissa Turkin suurissa kaupungeissa on meneillään voimakas muutoskehitys Turkin kasvaessa taloudellisesti. Muutto kaupunkeihin on ollut nopeaa ja meneillään on ollut voimakas rakennusbuumi.

Monet äskettäin maalta kaupunkeihin muuttaneet turkkilaiset ovat asenteiltaan kaupunkien maallistunutta keskiluokkaa konservatiivisempia ja taipuvaisia kannattamaan pääministeri Erdoganin islamistitaustaista ja konservatiivista AK-puoluetta.

Turkin hallituksen viimeaikaiset toimet - kuten uusi laki alkoholin myynnin rajoittamisesta - ovat kasvattaneet maallistuneen keskiluokan huolta siitä, että konservatiivinen hallitus haluaa sekaantua heidän yksityiselämäänsä.

- Gezi-puiston protestia ei kuitenkaan voi pelkistää maallistuneen keskiluokan mielenilmaukseksi, professori Keyman korostaa. Protestissa oli mukana niin maallistuneita kuin uskonnollisia turkkilaisia.

Huono arvosana poliitikoille

Professori Fuat Keyman pelkää, että pääministeri Erdoganin AK-puolue ja pääoppositiopuolue, Turkin tasavaltalainen kansanpuolue CHP, kiristävät omilla reaktioillaan kansalaisten jaottelua maallistuneisiin ja uskonnollisiin.

- Molemmat puolueet ovat toimineet tässä tilanteessa huonosti. En usko, että CHP:n pitäisi osallistua mielenilmauksiin, ja AK-puolueen pitäisi olla empaattisempi ja anteeksipyytävämpi kansalaisia kohtaan, Keyman sanoo.

Keyman katsoo AK-puolueen ja CHP:n kilpailun vain vahvistaneen sosiaalista kahtiajakoa.

- Molemmat puolueet ovat esittäneet negatiivista roolia sikäli, että ne ovat kahtiajaottelun voittamisen sijaan ne ovat rakentaneet sen osaksi puhetapaansa ja vahvistaneet sitä, Keyman arvostelee.

Turkki etenee kohti tärkeää vaalikautta, kun kampanjointi vuoden 2014 vaaleihin pääsee vauhtiin kesän jälkeen. Protestiaalto voi jatkuessaan mutkistaa pääministeri Erdoganin suunnitelmia presidentiksi siirtymiseksi.