Vantaanjoen rannalla, Helsingin kaupungin Haltialan tilan kohdalla sijaitsevat puut ovat täysin kuolleen näköisiä, sillä ne ovat aivan vaaleanharmaan seitin peitossa. Puut ovat kuitenkin elossa seittien alla. Niiden riesana ovat tuomenkehrääjäkoin toukat, jotka kehräävät suojakseen kudoksen, jonka alla ne syövät rauhassa puusta lehdet.
Tänä vuonna tuomenkehrääjäkoiden toukkia on paljon.
- Joinakin vuosina niitä esiintyy enemmän. Viime kesänä vettä satoi paljon, joten ruokaa on löytynyt enemmän. Myös aikaisemmat kesät ovat olleet lämpimiä, pohtii tutkija Antti Pouttu Metsäntutkimuslaitokselta.
Tuomien jälkeen verkko voi levitä rakennuksiin
Poutun mukaan tuomenkehrääjäkoin toukat ovat tuomille riesa, mutta yleensä puut selviävät verkoista ja toukista hengissä.
- Jos toukat syövät lehdet puusta useana vuonna peräkkäin, mikä on harvinaista, silloin puu voi kuolla, Pouttu sanoo.
Toukkien herkkua ovat tuomet, mutta myös tuomien sukulaispuut kirsikka ja luumu saattavat kelvata niille.
Kun tuomet on syöty, voivat rakennusten kulmatkin on olla verkkojen peitossa.
Antti Pouttu
- Sitten kun tuomet on syöty, voivat rakennusten kulmatkin olla verkkojen peitossa. Ne voivat yrittää syödä havupuitakin, mutta eivät ne niistä tykkää, Pouttu kertoo.
Harmittomia toukkia
Tuomenkehrääjäkoit ovat vaarattomia, eikä niistä ole juuri muuta kuin esteettistä haittaa.
Monet pitävät aavepuita esteettisen näköisinä, mutta taloudellista haittaa toukista ei ole.
Antti Pouttu
- Monet tosin pitävät aavepuita esteettisen näköisinä, mutta taloudellista haittaa toukista ei ole. Sen vuoksi emme ole Metsäntutkimuslaitoksellakaan tutkineet tarkemmin tuomenkehrääjäkoiden leviämistä. Emme tiedä, että ovatko ne nykyään aikaisempaa yleisempiä tai levinneet entistä laajemmalle, Pouttu kertoo.
Kummitusmaiset verkot säilyvät puissa yleensä siihen saakka, kunnes tuomi saa uudet lehdet.
- Ne tulevat yleensä 3-4 viikon päästä verkkojen ilmestymisestä, ja sen jälkeen verkkoja ei enää niin erota.