Näistä maista Suomeen tullaan varkaisiin – ulkomaalaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka kasvaa

Törkeissä varkauksissa ulkomaalaiset ovat ottaneet tilastojohdon suomalaisilta. Ulkomaiset rikosjoukkiot eivät ole vain kesän juttu, Keskusrikospoliisi painottaa.

Kotimaa
Graafi
Yle uutisgrafiikka / Petteri Sopanen

Suomessa tehtävissä omaisuusrikoksissa on ollut näkyvissä selvä kehitys viime vuosien varrella. Rikollisuuden takana on entistä useammin Suomessa pikavisiitteja tekevät ulkomaalaiset rikollisliigat.

- Ulkomaalainen, liikkuva ja järjestäytynyt rikollisuus näkyy lainvalvojan ja ihmisten arjessa niin, että tehdään paljon murto- ja taskuvarkauksia ja myymälävarkauksia, ihan kaikenlaista omaisuusrikoksia järjestäytyneesti. Suomessa liikkuu nykyään aikaisempaa enemmän järjestäyneitä rikollisryhmiä, jotka tekevät tilauskeikkoja ympäri Suomea, kertoo KRP:n erikoistutkija Tuija Hietaniemi.

Hänen mukaansa huolestuttavasta kehityksestä kertoo se, että törkeiden varkauksien kohdalla ulkomaalaisten epäiltyjen tekijöiden osuus oli vuonna 2001 kymmenen prosenttia. Viime vuonna ulkomaisten epäiltyjen määrä oli noussut jo 56 prosenttiin törkeiden varkauksien osalta eli yli puoleen kaikista törkeistä varkauksista.

Liettualaiset tekevät ylivoimaisesti eniten ulkomaalaisista törkeitä varkauksia Suomessa. Perässä seuraavat virolaiset ja romanialaiset.

- Mitä pienempiin rikoksiin, kuten näpistyksiin, mennään, sitä enemmän sieltä löytyy kotimaista taparikollisuutta. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että yksittäisissä pienissä rikoksissa ulkomaalaisten ammattitekijöiden osuudet kasvavat, koska liikkeellä on useita rikollisryhmiä, jotka tekevät pikkurikoksia isoja määriä, sanoo Hietaniemi.

KRP:n mukaan pienempiä rikoksia tehtailevat ryhmät tulevat Romaniasta ja Valko-Venäjältä. Euroopan viimeisessä diktatuurissa elävät valkovenäläiset ovat keskittyneet lähinnä myymälävarkauksiin. Heidän haaviinsa tarttuu merkkivaatteita ja kalastusvälineitä, joita kuljetetaan Baltian maiden ja Venäjän kautta eteenpäin.

- Yksittäisiä henkilöitä ei ole paljon, mutta heidän piikkiinsä meneviä tapauksia on paljon, Hietaniemi valottaa.

KRP:n tietojen mukaan Suomea edestakaisin liikkuvat ulkomaalaiset rikollisryhmät eivät ole vain kesäinen ilmiö, vaan ne tehtailevat rikoksia kaikkina vuodenaikoina.

Talous- ja huumerikollisuus pääosin kotimaisissa käsissä

Ulkomaalaisten vahvistuva osuus Suomessa tehdyissä omaisuusrikoksissa ei näy vielä suomalaisen rikollisuuden "isossa kuvassa". KRP:n mukaan talousrikollisuus, huumerikollisuus ja muu rakenteellinen rikollisuus on lähes kokonaan kotimaisten tekijöiden käsissä. Esimerkiksi huumausainerikollisuus on hyvin pitkälti moottoripyöräjengien hoidossa.

Suuren naapurimaan Venäjän vaikutus Suomen rikollisuuteen on vähäinen.

Mitä enemmän ulkomaalaisia asuu vakituisesti Suomessa, niin sitä enemmän heitä on mahdollisuuksia käyttää sillanpääasemina rikollisessa toiminnassa.

- Totta kai meillä on esimerkiksi venäläisten harjoittamaa kiinteistöjen hankintaa, mutta niiden takaa voi löytyä muutakin kuin rikollisuutta. Rikollista toimintaa ei voi kuitenkaan sulkea pois, Hietaniemi arvioi.

- Viron vaikutus on selvästi Venäjää suurempi Suomessa esiintyvässä rikollisuudessa. Rikostilastoissa Venäjän kansalaisiksi merkatuista henkilöistä suurin osa Virossa asuvia venäläisiä. Virosta toimivilla rikollisryhmillä on omat, vakiintuneet toimintakoneistonsa Suomessa, esimerkiksi huumemarkkinoilla. Ne ovat usein yhteistyössä suomalaisten rikollisten kanssa.

Suomessa asuu nykyään paljon venäläisiä ja virolaisia. KRP:n mukaan jotkut rikolliset käyttävät Suomessa asuvia maanmiehiään hyväkseen omassa toiminnassaan.

- Mitä enemmän ulkomaalaisia asuu vakituisesti Suomessa, sitä enemmän heitä on mahdollisuuksia käyttää sillanpääasemina rikollisessa toiminnassa. Tämä on otettava myös huomioon rikollisuuden tutkinnassa, erikoistutkija Tuija Hietaniemi muistuttaa.