1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Näin vanhukset heivattiin hoitopaikasta toiseen – katso kuntasi tilanne

Ikäihmisten laitospaikat ovat vähentyneet selkeästi. Vanhuksia ei ole silti saatu selviytymään kotonaan aiempaa paremmin, selviää THL:n tilastosta. Katso oman kuntasi tilanne Ylen kokoamasta vuorovaikutteisesta kartasta.

Kotimaan uutiset

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kartta näyttää, missä yli 75-vuotiaat suomalaiset asuivat vuonna 2011 ja 2001: kotona, laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa.Lähde: THL.

Vain harva kunta on pystynyt lisäämään kotonaan asuvien vanhusten osuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteen mukaan yli 75-vuotiaiden selviytymistä pitäisi tukea siten, että heistä vähintään 91 prosenttia pystyisi asumaan kotonaan.

Tilastojen mukaan kunnat ovat kyllä pystyneet vähentämään laitospaikkoja. Vastoin ministeriön toivetta se ei ole kuitenkaan näkynyt kotona asuvien määrässä, vaan tehostetussa palveluasumisessa. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa esimerkiksi palvelukoteja. Niitä ei luokitella laitospaikoiksi, vaan avohoidoksi.

On kritisoitu osin aiheestakin siitä, että vanhainkodin kyltti on vaihdettu tehostetun palveluasumisen kylttiin.

Päivi Voutilainen

– Vanhuspalveluiden järjestäjiä on kritisoitu osin aiheestakin siitä, että vanhainkodin kyltti on vaihdettu tehostetun palveluasumisen kylttiin. Mutta monille asiakkaille muutto ryhmäkotiin tehostetun palveluasumisen yksikköön on myös tarkoittanut elämänlaadun paranemista, sanoo ministeriön sosiaalineuvos Päivi Voutilainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan vuosina 2001–2011 vanhainkodeissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla laitoshoidossa olevien vanhusten osuus laski 3,7 prosenttiyksikköä. Tehostetun palveluasumisen asiakasmäärät nousivat prikulleen saman verran. Kotihoidon asiakasmäärät kohosivat 0,4 prosenttiyksikköä.

Niitä vanhuksia, jotka eivät selviydy omassa kodissaan ja joutuvat asumaan hoitolaitoksissa, oli vuonna 2011 runsaat noin 18 000.

Onko vanhustenhoito epäonnistunut?

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksensa vanhustenhoidosta vuonna 2008. Tästä huolimatta laatusuositukseen yltäviä kuntia oli viimeisimmässä, vuoden 2011 tilastossa jopa vähemmän kuin vuonna 2001.

Sosiaalineuvos Päivi Voutilaisen mielestä tilastoista ei voi välttämättä vetää sellaista johtopäätöstä, että Suomessa olisi epäonnistuttu tavoitteessa parantaa kotonaan asuvien vanhusten elinoloja.

– Tilastot kertovat osittain siitä, että iäkkäiden toimintakyky ei ole kohentunut siinä määrin, että kotona asumista olisi pystytty lisäämään.

Vanhusten selviytyminen mahdollisimman pitkään ilman laitoshoitoa edellyttää kunnilta etenkin toimivaa kotihoitoa. Voutilaisen mukaan yksi kriittinen vaihe on kuntoutus – sen viivästymisellä voi olla huonot seuraukset.

– Asiakkaalta murtuu esimerkiksi lonkka. Hän pääsee leikkaukseen, leikkaus menee hyvin ja potilas kotiutetaan, mutta hän ei pääse kuntoutukseen. Kuntoutuksen pitäisi alkaa heti, jotta sen hyöty saavutettaisiin.

Kotihoito on ketjun kriittinen lenkki

Kuopiossa on saavutettu tilastojen valossa hyviä tuloksia kotonaan asustavien yli 75-vuotiaiden tukemisessa. Ministeriönkin kiittämä Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma alkoi vuonna 2008 ja sen jälkeen kotona-asuvien vanhusten osuus on kohonnut yli 93 prosenttiin.

Ohjelman puitteissa Kuopion sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökunnasta valmennettiin tuhat työntekijää arvioimaan ikääntyvien asiakkaidensa tilannetta. Lisäksi kaupunkiin palkattiin oma geriatri, jonka tehtävänä on muun muassa ollut arvioida vanhusten toimintakykyä ja lääkitystä.

Yhtenä osana hanketta Kuopioon perustettiin vanhusten oma kimppakerrostalo, mikä on ollut hoivajohtaja Mari Antikaisen mielestä erittäin hyvä ratkaisu.

– Meillä on vielä parannettavaa siinä, että jokaiselle ikäihmiselle saataisiin räätälöityä omanlaisensa ja joustavat palvelut. Kotona asumista voi edistää myös kehittämällä turvapuhelimen kaltaisia palveluita.

Vuonna 2011 kaikista yli 75-vuotiaista suomalaisista oli laitoshoidossa 4,4 prosenttia. Tehostetun palveluasumisen osuus oli 5,9 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 12,2 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin kymmentä vuotta aiemmin. Kotonaan asuvien osuus oli 89,6 prosenttia. Vuonna 2001 vastaava luku oli 89,5 prosenttia.

Korjaus: Artikikelin alkuperäisessä versiossa väitettiin, että laitoksissa hoidettavia vanhuksia olisi vuonna 2011 ollut runsaat 4 100. Todellisuudessa heitä oli noin 18 000.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

Lue seuraavaksi