Design juhlii museossa

Suomen Designmuseo täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Museon tarina alkoi Veistokoulun opetusta varten hankitusta kokoelmasta.

kulttuuri
Designesineitä
Designmuseo / Tiiu Kaitalo

Suomen Designmuseo on yksi maailman vanhimmista muotoilualan museoista. Sen katsotaan syntyneen vuonna 1873 Wienin maailmannäyttelystä hankitun kokoelman pohjalle.

- Silloin sekä taideteollisuusihmiset että päättäjät valtionhallinnossa olivat sitä mieltä, että suomalainen teollisuus ei ole oikein sitä tasoa, mitä pitäisi olla, kertoo museon johtaja Jukka Savolainen.

- Designmuseon kokoelma perustettiin opetuskokoelmaksi ja se oli alunperin esillä Veistokoulun, nykyisen Aalto-yliopiston, tiloissa.

- Tarkoituksena oli parantaa suomalaisen muotoilun, taidekäsityön ja taideteollisuuden laatua, sanoo Savolainen.

Ja laatua syntyi. Suomalaiset osallistuivat jo seuraavaan maailmannäyttelyyn Pariisissa peräti 120 yrityksen voimin.

Myös museon kokoelmaa ryhdyttiin kartuttamaan. Tänä päivänä Designmuseon kokoelmaan kuuluu 75 000 esinettä sekä lisänä runsaasti piirustuksia ja valokuvia.

Toiset tarinat tutuista esineistä ja vähän tuntemattomistakin

Huomenna avattava juhlanäyttely Designmuseo 140 - Toisia tarinoita etsii uusia näkökulmia muotoiluun yhdistämällä kokoelmansa helmiä erilaisten teemojen alle. Näyttelyssä kauan varastossa piileskelleet esineet yhdistyvät muotoilun klassikoihin. Osa esineistä ei ole päässyt esille koskaan aiemmin varaston kätköistä.

Teemoja ovat mm. valta, seksuaalisuus ja toiseus. Yksi teemoista on ajankohtainen, tekijänoikeudet. Sen kohdalla vitriinissä on rinnakkain Esteri Tomulan 1950-luvun ja Maija Louekarin sekä Piia Kedon 2000-luvun designia. Kaikkien kolmen suunnittelijan esineissä on graafisia luonnon elementtejä, kasviksia ja sieniä, samankaltaiset ääriviivat. Suunnittelijoiden designista on käyty keskustelua. On pohdittu, kuka kopioi ketä, tietää intendentti Suvi Saloniemi.

- En itse näe sitä mielekkäänä, vaan varmaan se, että me asumme täällä samassa maassa ja tiettyjä asioita on ilmassa, vaikuttaa siihen, että syntyy samankaltaisia asioita.

- Tietyt trendit toistuvat, kyse on myös siitä, pohtii Saloniemi.

Toisiaan muistuttavat design-esineet herättävät kysymyksiä: kuka omistaa sipulin ääriviivat, voiko muotoa patentoida, mikä on plagiaatti?

Designmuseon tulevaisuutta pohditaan parhaillaan

Lopulta näyttely kurkistaa tulevaisuuden museoon. Outi Tuomaisen installaatio kehittyy pikkuhiljaa kävijöiden ideoiden myötä.

Designväki Suomessa toivoo tulevalta vähintäänkin laajempia museotiloja. Niitä ei saatu Designpääkaupunkivuoden kunniaksi, eikä nytkään, museon juhlavuonna. Asiaa on jauhettu jo vuosikymmeniä, mutta vielä ei ole johtajalta usko loppunut.

- Kun mietitään suomalaisen muotoilun historiaa ja merkitystä, niin se vaatii myös satsauksia. Uskon, että siihen kyllä löytyy tahto, vakuuttaa museonjohtaja Jukka Savolainen.

Hanke on edennyt selvitystyön asteelle. Taiteen ja muotoilun museokeskusta pohtiva selvitysryhmä luovuttaa tuloksensa Helsingin kaupungille ja opetus- ja kulttuuriministeriölle vuoden 2013 loppuun mennessä.

Nyt, vuonna 1979 Taideteollisuusmuseoksi, myöhemmin Designmuseoksi, muuntunut koulurakennus, on täpösen täynnä museon omista kokoelmista koostuvia kokonaisuuksia. Yläkertaa hallitsee juhlanäyttely, Designmuseo 140 - Toisia tarinoita, alakertaa uusittu kokoelmanäyttely ja kellarikerroksen galleriassa esittäytyy museon kansainvälinen Habitare -collection.

Kesänäyttelyn yhteydessä julkaistaan myös perusopas museon kokoelmista. Se ilmestyy sekä suomen- ja englanninkielisinä painoksina.