1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Rantasauna oli alun perin kaupunkilaisten juttu

Suomalaiseen rantamaisemaan olennaisesti kuuluva sauna on paljastunut luultua nuoremmaksi ilmiöksi. Rantasaunaa edelsi kaupunkilaisten ja herrasväen kylpyläkulttuuri ja myös rantasaunaa pidetään kaupunkilaisten aikaansaannoksena.

Kotimaan uutiset
Uimakammio
Pertti Huotari / Yle

Rannalla lämpiävä sauna on osa perisuomalaista mielenmaisemaa, mutta päinvastoin kuin luullaan, rantasauna on todellisuudessa varsin nuori ilmiö.

Keski-Suomen museon Rantasauna-näyttelyssä paljastuu, että kyseessä on alun perin ollut maalla kesäänsä viettäneiden kaupunkilaisten juttu.

Uutta myös uloslämpiävä kiuas

Sauna rakennettiin maalla yleensä talousrakennusten ja kaivon lähelle, mutta kaupunkilaisten kesänvieton myötä peseytymispaikkoja alkoi 1800-luvun lopulla ilmestyä myös rannalle.

- Kaupunkilaiset olivat oppineet kaupungeissa kylpylaitosten monenlaisiin kylpyihin ja vedessä polskimiseen, taustoittaa museon intendentti Erkki Fredrikson.

- Oli luontevaa että myös maalla sauna haluttiin rannalle, ja näin syntyi suomalainen rantasauna.

Kaupunkilaisten mukana maaseudun saunoihin tuli uloslämpiävä kiuas. Kiukaan yhtä varhaisinta muotoa edustaa näyttelyyn rakennettu ristiinalaisen Jalovaaran saunan kiukaan mallinnos.

Herrasväelle paljas pinta oli kauhistus

Talonpoikainen alastomuus oli monelle kaupunkilaiselle kauhistus, sillä ajan henki ei sallinut säätyläisten näyttää paljasta ihoa edes rannalla.

- Säätyläiset eivät koskaan olleet päivettyneitä. Tämä oli sääntö aivan 1900-luvun alkuun saakka, selittää Fredrikson.

- Siksi oli leveälieriset hatut ja siksi oli päivänvarjot.

Esiasteena uimahuoneet

Rantasaunojen esiasteena olivat 1800-luvun lopun uimahuoneet, joita herrasväki rakennutti kilvan itselleen.

Uimahuoneissa vaatteiden vaihto sujui katseilta piilossa ja niiden vakiovarustukseen kuului alun perin erityinen uimakammio eli pasenki. Kyseessä oli lankuista veteen rakennettu allas, jossa säätyläiset saattoivat harjoitella uimaan sivullisilta suojassa.

Uimakammiossa oli yleensä seinään tehty aukko, josta polskija saattoi - uimataidon karttuessa - uida väljemmille vesille.

Sota muutti saunakulttuurin

Jatkosodan myötä muuttui myös saunakulttuuri. Rintamalla opittiin tekemään sauna lähes mihin tahansa ja saunakaveriksikin kelpasi lähes kuka tahansa.

- Vahvistui sanonta, että saunan lauteilla kaikki ovat samanarvoisia.

- Tämä ei tainnut ihan esikunnan saunassa päteä, mutta ainakin lähempänä rintamaa, Fredrikson virnistää.

Sota vauhditti rantasaunan yleistymistä, sillä kesämökkien tavoin myös saunoja alkoi nousta rannoille.

Pian uudet rantasaunat alkoivat muistuttaa varhaisempia edeltäjiään, uimahuoneita. Suurimpana erona oli se, että mukana oli nyt myös kiuas.

Lue seuraavaksi