Ei törkeäkään nimi venettä kaada

Ulapoilla ja laitureissa törmää mitä mielikuvituksellisimmin nimettyihin veneisiin. Vanhojen perinteiden ja uskomusten ohella peräpeileissä kukkivat humoristiset häröilyt, jopa riettaudet.

ilmiöt
Moottorivene.

Johanna Hallberg perehtyy pro gradu -työssään suomalaisiin veneen nimiin ja niiden antoperusteisiin. Samalla hän valottaa muun muassa veneilyn ja alusten kastamisen historiaa meillä ja muualla maailmassa.

Tutkielman pääasiallinen aineisto koostuu kyselytutkimuksella saaduista vastauksista, jotka valottavat 361 vapaa-ajan veneen nimen taustoja. Valtaosa aluksista on purje- ja matkamoottoriveneitä Turun saaristosta sekä Kotkan seudulta, mutta myös muualta maasta.

Nimi antaa sielun

Veneen kastamiseen ei lakikirja velvoita, mutta jotkin purjehdusseurat edellyttävät sitä jäseniltään. Johanna Hallbergin mukaan into nimeämiseen kielii veneiden suuresta merkityksestä ihmisille.

– Kyllä veneet ovat tärkeitä omistajilleen. Ainakin tutkimusaineistossani kaikki matkakokoiset veneet oli ristitty jotenkin. Pienemmissä veneissä tarve nimeämiseen oli vähäisempi, mutta oli niitäkin aineistossani viitisenkymmentä, ihan pieniä perämoottori- ja kumiveneitä oli joukossa.

Vene voidaan kastaa muun muassa tunnistus- ja turvallisuussyistä tai vain huvin vuoksi. Nimetön vene voi omistajasta tuntua ”sieluttomalta”.

– Kai se on luontainen tarve inhimillistää vene. Jotenkin koetaan, että sillä on oma elämä ja se on tärkeä osa perhettä. Tai sitten ei. Joku vertasi, että miksi sellainen urheiluväline kuin vene pitää nimetä, eihän jalkapallojakaan nimetä!

Veneen omistaja oli kaveriporukassa miettinyt mahdollisimman huonoja nimiä, kun vene ei hänen mielestään ollut kovin kaunis.

Johanna Hallberg

Kerran annettua nimeä ei hevin vaihdeta, sillä maailmallakin yleisen käsityksen mukaan se tuo epäonnea, saattaa jopa närkästyttää sen aluksen ”sielun”. Muitakin syitä löytyy.

– Mystisten perinteiden lisäksi virkavaltakin on vahvistanut tätä käsitystä. Nimenvaihto on joskus liittynyt alusten ryöstämiseen, ja virkavalta on vähän pelotellut, että huono onni seuraa, jos alusten nimiä vaihdetaan, kertoo Hallberg.

Myös salakuljettajien helpomman käräyttämisen toivossa väitetään poliisin lietsoneen pientä pelkoa.

Verisiäkin vesillelaskujuhlia

Tapa nimetä veneitä juontuu historian alkuhämäristä. Merkintöjä kastajaisista löytyy jo aivan varhaisimmista kirjallisista lähteistä.

– Varhaisin tunnettu aluksen nimi on Egyptistä noin 4 000 vuoden takaa. Englanniksi se on Praise of Two Lands eli Kahden maan ylistys. Niilin varrella oli silloin jotain erimielisyyksiä, ja sitä on pidetty poliittisena nimenä, jolla haluttiin tasoitella tilannetta Niilin pohjois- ja eteläpuolella.

Johanna Hallberg.
Johanna Hallberg.Jouni Koutonen / Yle

Vesillelaskun yhteydessä on jo tuhansien vuosien ajan pidetty erilaisia seremonioita eri puolilla maailmaa.

Jos juhlallisuuksissa nykyisin särkyy pullo kuohuvaa, käyttivät kreikkalaiset viiniä uhrilahjana.

Johanna Hallbergin mukaan julmempiakin uhrilahjoja on käytetty.

– Myös härkiä ja lampaita on uhrattu, mutta on myös radikaalimpia tyylejä. Tahitilta tiedetään, että ihmisverta on vuodatettu kanootin vesillelaskussa. Kaikkein pahin tapa oli muinaisilla pohjanmiehillä. He sitoivat ihmisuhrin aluksen laskuteloille, ja alus laskettiin hänen päältään niin että ihmisuhri liiskaantui!

Pörinästä Perunasurvimeen

Veneet mielletään useimmiten naispuolisiksi, joten yleisin tapa lienee nimetä ne kolmitavuisella naisennimellä, joka päättyy a-kirjaimeen. Miehen nimiä kelpuutetaan lähinnä työveneille.

Kyllä sinne mahtuu aika törkeitäkin nimiä! Omistaja sen päättää, minkä nimisessä veneessä haluaa itseään edustaa.

Johanna Hallberg

Innoitusta voidaan hakea melkein mistä tahansa, mytologiasta, historiasta, eläin- ja kasvikunnasta, jopa sarjakuvista. Yleisimmin itse vene ominaisuuksineen antaa aiheen lempinimeen.

– Aineistossani tärkein nimenantoperuste liittyi itse veneeseen, vaikka ulkomuotoon, ääneen tai johonkin muuhun ominaisuuteen. Esimerkiksi Lutku on pienen perämoottoriveneen hauska nimi, kuulostaa kivan merelliseltä. Veikkaan sen liittyvän ääneen, mutta sitä ei tiedetä, kun se on edelliseltä omistajalta periytynyt. Ääneen liittyy myös pienen kumiveneen nimi Pörinä.

Tärkeydestään huolimatta nimeä pohditaan usein huumorimielellä, ja joskus sessio uhkaa hurahtaa kiville.

Turnipsi on yksi lemppareistani! Veneen omistaja oli kaveriporukassa miettinyt mahdollisimman huonoja nimiä, kun se ei hänen mielestään ollut kovin kaunis. Turnipsiin päätyivät, mutta olivat miettineet myös Perunasurvinta, nauraa Johanna Hallberg.

Kapinaa ja anarkiaa aalloilla

Vaikkei viina vesille kuulukaan, inspiraation elvyttämiseen saatetaan käyttää myös alkoholia ja drinkkejä. Tämä on Hallbergin mukaan ulkomaillakin yleinen nimeämisperuste.

– Esimerkiksi Norjassa on esitetty sellaisia teorioita, että tämä olisi kapinointia alkoholikulttuuria, tiettyä promillerajaa vastaan. Itse en pidä sitä meillä kovin todennäköisenä. Saamissani vastauksissa nimiä perusteltiin esimerkiksi niin, että kyseessä on vaimon lempijuoma tai tästä juomasta tykkäämme. Mitään kapinointia ei vastauksissa mainittu.

Anarkiaakin aalloilta löytyy. Johanna Hallbergin mukaan kaikkien kipparien matkantekoa eivät epäsovinnaisuudet ja ruokottomuudet paatin peräpeilissä häiritse.

– Kyllä sinne mahtuu aika törkeitäkin nimiä! Omistaja sen päättää, minkä nimisessä veneessä haluaa itseään edustaa. Voikohan näitä sanoakaan… Esimerkiksi Crazy Bitch, Lil’ Pussy ja _Merihuora. _Ei kauhean kauniita ja kunnioittavia nimiä!