Kirjanpainajatuhot uhkaavat laajentua - feromonipyydykset laiha lohtu

Kirjanpainajia on niin paljon, että riskit tuhojen laajentumiselle ovat merkittävät, kerrotaan Suomen metsäkeskuksesta. Tuhojen laajuuteen vaikuttavat ratkaisevasti kesän sääolosuhteet. Yksi kirjanpainajapyydys pelastaa keskimäärin yhden puun.

luonto
Kirjanpainajat pääsevät feromonipyydykseen pienien reikien kautta.
Kirjanpainajat pääsevät feromonipyydykseen pienien reikien kautta.Yle / Timo Ikonen

- Kirjanpainajamäärät ovat nyt sillä tasolla, että riski tuhojen laajenemiselle on merkittävä, sanoo metsänhoitaja Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta.

Viime vuosien pitkät, lämpimät kesät ja niihin liittynyt kuivuus on altistanut varttuneemmat kuusimetsät kirjanpainajatuhoille. Tulevien tuhojen laajuuteen vaikuttaakin ratkaisevasti se, miten lämmin tästä kesästä tulee.

Kirjanpainajien osalta miesmuisti ei riitä kertomaan näin pahoista tuhoista.

Jukka Matilainen

- Kirjanpainajatuhot erottaa siitä, jos puun rungossa on reilun millin paksuisia reikiä, joista tulee ruskeaa purua ulos. Jos puussa on näitä runsaasti, se tulee kuolemaan tämän kesän aikana.

Puut taistelevat tuholaisia vastaan erittämällä pihkaa, mutta aina sekään ei riitä.

- Muista merkeistä sitä ei voi oikeastaan havainnoida ennen kuin puu alkaa kellastua ja neulaset putoavat.

Luonto rientänee hätiin muutamassa vuodessa

Kirjanpainajatuhojen leviämistä yritetään hillitä hakkuiden lisäksi feromonipyydyksillä, joilla seurataan myös kannan laajuutta. Pyydykset täytyy asentaa jo varhain keväällä, ennen kuin lämpötila nousee noin 20 asteeseen ja kuoriaiset heräävät. Pyydyksien tuoma hyöty on ollut heikko.

- Valitettavasti näillä feromonipyydyksillä tuhoja ei pystytä kovinkaan merkittävästi ehkäisemään. Yksi pyydys estää keskimäärin yhden puun kuolemisen. Pyydyksiä saa olla satoja, jos niillä meinaa saada kaikki kirjanpainajat pois omasta metsästään, metsänhoitaja Matilainen huomauttaa.

Asiantuntijoiden mukaan kirjanpainajille kehittyy ajan myötä oma luontainen vihollispopulaatio: muita hyönteisiä tai virustauteja.

On odotettava, että luonnon omat mekanismit tulevat avuksi, ja taannuttavat kirjanpainajat.

Jukka Matilainen

- Kirjanpainajia vastaan ei oikein pysty ihmisvoimin taistelemaan. On odotettava, että luonnon omat mekanismit tulevat avuksi, ja taannuttavat kirjanpainajat, Matilainen kuvailee.

Myös viileä ja sateinen kesä voisi hillitä tuhojen laajentumista. Pahinta on, jos kesän lopulla koetaan uusi helleaalto - silloin kirjanpainajille voi syntyä toinen sukupolvi.

- Täytyyhän kannan taantua lähivuosina, se on ihan selvää. Mutta kuinka paljon kirjanpainaja ehtii tehdä tuhoja ennen sitä, se riippuu hyvin paljon sääolosuhteista.

Hämeessä pahimmat tuhot ovat olleet Päijät-Hämeen eteläosissa, mutta tutkimusten mukaan kanta on kasvanut muuallakin. Riskejä on käytännössä joka puolella Hämettä.

- Kirjanpainajien osalta miesmuisti ei riitä kertomaan näin pahoista tuhoista. Jos Suomessa joskus satoja vuosia sitten tuhoja on ollut, niistä ei ole tietoa, sanoo Matilainen.

Resurssipula vaikeuttaa tuholaisten torjuntaa

Lahden kaupungilla on 180 feromonipyydystä ympäri kaupunkia. Vaikka niihin kertyy viikoittain yllättävän isoja määriä kirjanpainajia, pyydysten tehottomuus tiedostetaan.

- Harkitsemme kannattaako näillä resursseilla edes jatkaa tällaista pyyntiä, myöntää Lahden vs. metsäpäällikkö Markus Niemelä.

Mittavien tuhojen takia yksittäisiä puita kaadetaan jatkuvasti ympäri kaupunkia. Jatkossa on kuitenkin päätettävä, pitäisikö kaupungin vanhat kuusikot muokata sekametsiksi.

Me emme pääse kirjanpainajista eroon niin kauan kuin meillä on vanhoja kuusikoita Lahden alueella.

Markus Niemelä

- Me emme pääse kirjanpainajista eroon niin kauan kuin meillä on vanhoja kuusikoita Lahden alueella. Esimerkiksi Kerinkalliossa tuhot ovat pahimmasta päästä. Myös Kytölästä ja Pesäkallion suunnalta löytyy tuhoja, metsäpäällikkö kuvailee.

Myös metsätoimen vähäiset resurssit tuskastuttavat.

- Kaupungilla ei ole omia metsureita lainkaan, vaan kaikki työt tilataan yksityisiltä urakoitsijoilta. Metsätoimessa on töissä kaksi henkilöä, ja niillä voimilla tehdään metsäsuunnittelua. Se on valitettavasti liian pieni määrä, Niemelä toteaa.

Hänen mukaansa monissa muissa isoissa kaupungeissa henkilöstöä on moninkertainen määrä. Niemelä toivookin lisäresursseja myös Lahteen.

- Kyllä se ilman muuta auttaisi asiaa, koska Lahden kaupungilla on kuitenkin 5000 hehtaaria metsää.