yle.fi-etusivu

Uhanalaisia muotoiluklassikoita maastavientikieltoon

Kotimaista kulttuuriperintöä vaaliva Museovirasto on huolestunut maastaviennin köyhdyttävän jo 1950-luvunkin esineistöä.

kulttuuri
Yksityiskohta Timo Sarpanevan Kajakki-lasiveistoksesta.
Yksityiskohta Timo Sarpanevan Kajakki-lasiveistoksesta.Yle

Jos taideteollista esinettä on valmistettu vain rajoitettu sarja ja se on yli 50 vuotta vanha, aarteella ei lain mukaan ole asiaa ulkomaille (siirryt toiseen palveluun) ilman lupaa. Tätä ei moni tiedä lahjaa viedessään, mutta tästä toisaalta ei moni piittaakaan designia ulkomaiselle keräilijälle myydessään.

Museovirasto ja Tulli uskovat, että vain murto-osa taidetavaroiden maastaviennistä tulee heidän tietoonsa. Silloin, kun viranomaiset pystyvät tilanteeseen puuttumaan, heidän keinonsa on asettaa esineelle väliaikainen maastavientikielto. Kiellon on saanut reilun vuoden aikana toistakymmentä esinettä.

- Esineellistä kulttuuriamme on huomattavasti vähemmän vietäväksi kuin esimerkiksi Italiasta. Jokainen esine, joka viedään luvatta tai lainvastaisesti, köyhdyttää meidän kansallista kulttuuriperintöämme, intendentti Raila Kataja Suomen kansallismuseosta sanoo.

Kultakaudessa riittää varjeltavaa

50 vuoden aikaraja menee nyt vuodessa 1963. Huomattava osa suomalaisen muotoilun kultakautta kuuluu jo rajoitusten piiriin - ja tuon ajan designilla riittää kansainvälistä kysyntää. Museovirasto onkin alkanut turvautua muun muassa Designmuseon asiantuntemukseen arvioitaessa esineiden harvinaisuutta.

Mikä voisi olla kotimainen muotoiluklassikko, joka pian muuttuu kotimaassa uhanalaiseksi?

Jokainen esine, joka viedään luvatta, köyhdyttää kansallista kulttuuriperintöämme.

Raila Kataja

- Puhutaan jostain lasiesineestä, jota on valmistettu vain pieni sarja. Lasia historian saatossa hajoaakin. Sellaisista voi ajan myötä tulla niin uniikkeja, ettei niitä voida päästää enää ulkomaiseen omistukseen, Designmuseon johtaja Jukka Savolainen kuvailee.

Hänen mielestään Timo Sarpanevan suunnittelema Kajakki on vahva ehdokas Suomessa varjeltavien listalle. Varsinaisia uhanalaisten listoja asiantuntijat eivät kuitenkaan usko pystyvänsä luomaan, koska designaarteiden hupenemista seurataan rajallisin voimavaroin.

Omia havaintojaan maasta lähdössä olevista kulttuuriesineistä ilmoittavat esimerkiksi kuljetusfirmat ja keräilijät.

Tommi Lindh.
Tommi Lindh.Olli-Pekka Orpo / Alvar Aalto –akatemia

Aalto-museo: Moderneja esineitä suojeltava uuden mittapuun mukaan

Modernien kulttuuriesineiden arviointiperusteita jouduttaneen rukkaamaan, arvioi Alvar Aalto -museon johtaja Tommi Lindh. Kun joka kodin muotoilusuosikkien kysyntä kansainvälisesti kasvaa, täytyy tietää, mikä tavara on uhanalainen ja mikä ei.

- Joudutaan pohtimaan [maastavienti]keissejä yhä tunnetumpien esineiden kohdalla. Esimerkiksi Aalto-maljakkoa saa muutamalla kymmenellä eurolla, mutta sen varhainen versio Savoy-maljakko puhallettiin käsin. Niiden joukossa on ainutlaatuisia kappaleita. Merkkipäivälahjaksi saatu vaasi voi löytyä kenen tahansa kodista, Lindh selittää.

Lindh arvioi Tullinkin työn vaikeutuvan. Laajemmin tuotetun designin kohdalla pitäisi tunnistaa valmistusmenetelmät ja taustat.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Alkoholijuomat

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta

Alkoholijuomat

Täpärä äänestys ratkaisi nelosoluen tulon kauppoihin – Katso listasta, miten kukin kansanedustaja äänesti

Nuorisoliikkeet

Hipsterioikeiston pomo: "Seuraava suuri nuorisoliike Euroopassa on Generation Identity tai jihadismi"

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä johti kahden opettajan rankaisemiseen vaasalaiskoulussa – "Ensimmäinen askel koulun kulttuurin muuttamiseksi"