Maakuntaremontti häämöttää ja huolettaa

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan kuntauudistus johtaa muutoksiin myös alue- ja maakuntahallinnossa. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ole päällimmäisinä kunta- ja sote-uudistuksen kanssa painivan Kataisen hallituksen asialistalla.

politiikka

Kuntaministeri Henna Virkkusen mielestä on luontevaa, että kun kuntauudistuksen tulokset ovat nähtävissä, ne vaikuttavat myös väliportaan hallintoon.

Aluehallintovirastojen, ELY-keskusten ja maakuntaliittojen roolit ja mahdollisesti myös aluejaot tulevat Virkkusen mukaan silloin harkintaan. Tätä ennen hallituksen on kuitenkin hoidettava kuntauudistuksen lisäksi myös keskushalllinnon eli ministeriöiden myllerrys.

Virkkusen mielestä viiden miljoonan asukkaan Suomessa ei tarvita useita hallinnon tasoja. Vahvojen kuntien ja valtion keskushallinnon lisäksi ei tarvittaisi juuri muuta hallintoa.

- Tästähän meillä poliittisilla puolueilla on sitten erilaisia näkemyksiä, totesi Virkkunen.

Pelkona maakuntien pilkkominen

Monet kansanedustajat ovat huolissaan Kataisen hallituskaudella valtaansa menettäneiden maakuntien asemasta. Heidän mielestään keskuskaupunkien ja ministeriöiden lisääntynyt yhteistyö on sysännyt maakuntien liittoja sivuraiteille. Virkkusen mukaan maakuntien asemaa ei ole muutettu millään tapaa. Hän kuitenkin myönsi, että maakuntien osuus eduskunnan arvioitavana olleessa aluehallintoselonteossa jäi liian vähäiseksi.

Tiistain aluehallintokeskustelussa maakuntaliittojen asema ja tehtävät irroittivatkin kansanedustajien kielenkantoja. Monet kansanedustajat näkivät hallituksen keskittävissä toimissa enteitä siitä, että seuraavana karsintalistalla ovat maakunnat.

Muun muassa Satakunnan ja Etelä-Savon kansanedustajat kyselivät omien maakuntiensa tulevaisuuden perään. Ari Jalonen (ps.) tivasi, mitä Satakunnan maakunnasta on jäämässä jäljelle. Kai Turunen (ps.) puolestaan epäili, että Etelä-Savon maakuntaa ollaan pilkkomassa.

Malttia maakuntauudistuksen valmisteluun

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) muistutti, että maakuntahallitusten puheenjohtajien neuvottelukunta teki yhdessä Kuntaliiton kanssa viime vuonna esityksen siitä, että jo tällä hallitukaudella valmisteltaisiin kuntauudistusta seuraava maakuntauudistus.

Koskisen mielestä olisi tärkeää, että nykyistä hieman isompaa maakuntakokoa valmisteltaisiin yhdessä, jotta kunnat pääsisivät vaikuttamaan siihen ja maakuntauudistus kulkisi valtion aluehallinnon uudistusten edellä.

Vaalipiiriuudistus väkinäinen vääntö

Koskisen mielestä Itä-Suomen vaalipiiriuudistus on huono esimerkki siitä, että pakkoraossa tehtyjen väkinäisten yhdistämisten tulos ei ole onnellinen perinteisten yhteistoimintarakenteiden kannalta. Koskisen mielestä tuleva maakuntauudistus pitäisi valmistella huolellisemmin ja paremmalla ajalla.

- Mutta kuitenkin siten, että ripeästi tuota kuntauudiskierrettä seurasi maakuntien kokoaminen voimakkaammiksi ja vahvemmiksi kuntalaisten itsehallinnon välineiksi, painotti Koskinen.

Keskustan Antti Rantakankaalla oli tarjolla vastaus edustajakollegoiden kyselyihin siitä, miten maakuntia saataisiin vahvistettua.

- Sillä, että keskusta palaa seuraavaan hallitukseen, lohkaisi Rantakangas.