Melontakurssit vetävät harrastajia Helsingistä Muonioon

Melonnan alkeiskursseille on monin paikoin enemmän tulijoita kuin paikkoja on tarjolla. Etenkin suurissa kaupungeissa moni jää kyttäämään seurojen peruutuspaikkoja. Taustalla on retki- ja harrastemelonnan tasaisesti kasvava suosio.

Kotimaa
Melontaa harjoitellaan ensin kuivalla maalla.
Melontaa harjoitellaan ensin kuivalla maalla.Yle

Tapahtui huhtikuussa ainakin helsinkiläisen melontaseuran vajalla: joukko seuran aloittelijakursseista kiinnostuneita odotti ilmoittautumispaperit kourassa kesän kurssi-ilmoittautumisten alkua. Puolet paikalle saapuneista ei lopulta mahtunut kursseille mukaan. Onnekkaita oli kolmisen tusinaa.

Melonnan aloittelijakurssit ovat taas täyttyneet eri puolilla Suomea. Melontakoulut täyttyvät äkkiä etenkin etelän kaupungeissa, joissa merimelonta on ollut kovassa nosteessa. Harrastekoordinaattori Kai Lindqvist Suomen melonta- ja soutuliitosta arvelee, ettei kursseille jää tyhjiä paikkoja myöskään Sisä-Suomessa. Tämän voi todeta myös katsauksella seurojen nettisivuille.

Uusia tulijoita melonnan pariin riittää myös pohjoisessa, tosin pienemmässä mittakaavassa. Muonion Melojien puheenjohtaja Mauno Kivinen kertoo, että kursseja kyllä kysellään ja kun yksi sellainen yleensä kesässä järjestetään, tulijoita riittää. Varsinaisesta buumista hän ei puhuisi, mutta myös Muonion seudulla melonnassa on mukana koko ajan enemmän väkeä.

Kivinen tosin huomauttaa, että pohjoisessa melonta on miltei eri laji kuin etelässä: siinä missä melojat rannikolla liu'uttelevat merellä, liikutaan Lapissa järvillä, joilla ja jopa koskissa.

Seuran jäsenyys houkuttaa

Monessa kaupungissa aloittelijoiden kurssipaikat ovat kiven alla, mikä selittyy kapasiteettisyillä. Kai Lindqvistin mukaan lajin pariin olisi enemmän tulijoita kuin seurat tarjoavat kursseja. Melontaseurat toimivat pääosin vapaaehtoisten varassa, joten harvankaan rahkeissa on järjestää monta kurssia kesässä. Seurojen lisäksi alkeiskoulutusta tarjoavat nykyisin myös monet yritykset.

Melonnan voi toki aloittaa peruskurssia käymättäkin, mutta sen suorittaminen houkuttaa aloittelijoita useammasta syystä. Ensituntuman ohella muutaman päivän koulutuksesta jää käteen myös todistus perustaidoista, joita melontaseurat käytännössä edellyttävät jäsenikseen pyrkiviltä.

Tämä on siitä hyvä harrastus, että se sopii oikeastaan kaikille ihmisille.

Jaakko Palokangas

Lindqvistin mukaan seurat haluavat varmistua, että tulokkaat osaavatkäyttää ja huoltaa seuran yhteistä kalustoa sekä tulevat omin avuin toimeen vesillä. Myös välinevuokraamojen tulisi valvoa tätä.

Aloittelijoita seurajäsenyys taas kiinnostaa juuri lainattavissa olevan kaluston sekä esimerkiksi seurojen järjestäminen retkien takia. Omaa kajakkia tai kanoottia tuskin monikaan aloittelija haluaa ensitöikseen hankkia.

Työikäinen kaupunkilainen tyypillinen uusi meloja

Helsinkiläinen Anneli Miettinen osallistuu melonnan peruskurssille Helsingin Kanoottiklubilla. Hän kertoo äitinä olevansa perheensä viimeinen, joka uskaltautuu kokeilemaan lajia: ensin melonnasta innostui puoliso, ja sitten kurssille laitettiin lapset.

- Tämä on kyllä ihan ensimmäinen kerta tässä lajissa. Täysin ummikkona lähden liikkeelle.

Vaikka ensimmäinen kokemus kajakissa Miettistä hieman hirvittääkin, hän toivoo silti lajista yhteistä harrastusta perheelle. Merellä retkeillen Helsingistä voisi päästä näkemään aivan uusia paikkoja.

Melontaohjaaja Jaakko Palokangas kertoo, että aloittelijakursseille ilmaantuu ihmisiä ihan laidasta laitaan.

- Ei ole oikeastaan semmoista yhtä tyyppiä. Sanoisin, että varmaan semmoinen ulkoilmasta kiinnostunut ihminen, joka tykkää liikkua paljon luonnossa.

- Tämä on siitä hyvä harrastus, että se sopii oikeastaan kaikille ihmisille, Palokangas lisää.

Kai Lindqvist Suomen melonta- ja soutuliitosta kertoo, että melonta on harrastus, jonka pariin saatetaan tulla vasta myöhemmällä iällä. Tyypillinen aloittelija on nyt kaupunkiasukas – mutta ikä voi olla mitä vain parinkymmenen ja eläkevuosien välillä.