Vanha salaoja kannattaa kunnostaa ajoissa

Puolet suomalaisista omakotitaloista on rakennettu vuosikymmeniä sitten. Se tarkoittaa myös, että todennäköisesti talon ympärillä virtaava salaoja on tukossa ja voi aiheuttaa vakavia kosteusvaurioita kellari- tai lattiapinnoille.

Kotimaa
Kunnostettu salaoja.
Yle / Antti Kolppo

Suomessa on 600 000 omakotitaloa, joissa todennäköisesti joudutaan tai on jouduttu kunnostamaan vanha salaoja. Salaoja vanhenee keskimäärin 30-40 vuodessa. Vanha salaoja ei vedä kunnolla, ja työntää siten kosteutta esimerkiksi talojen pohjakerrosten kellareihin.

Ongelma tunnetaan joka puolella Suomessa, mutta siihen havahdutaan usein liian myöhään.

- Ikävä kyllä usein käy juuri näin, että seinä tai lattiat ovat jo läpeensä märkiä ennen kuin mitään tehdään. Korjaaminen tulisi kuitenkin paljon halvemmaksi, kun sen tekisi ajoissa, sanoo ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen.

Pirisen mukaan normaalissa salaojakunnostuksessa riittää ojan korjaaminen ja kellariseinien vedeneristysten korjaus. Mikäli tilanne pitkittyy, joudutaan puuttumaan myös seinien sisäpuolisiin rakenteisiin.

- Silloin puhutaan jo kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannuksista salaojan korjaamisen ohelle, Pirinen kertoo.

Sadevesiverkon valmistuminen vauhdittaa salaojakunnostuksia

Esimerkiksi Kouvolassa salaojaremontteja on vauhdittanut ensi vuoden alusta voimaan tuleva säädös hule- eli sadevesien ohjaamisesta jätevesiverkon sijaan sadevesiverkkoon. Jätevesipuhdistamon toiminta kuormittuu, kun sinne ajautuu muita kuin jätevesiä.

- Se on tuhlausta, jonka viime kädessä maksaa kuluttaja, toteaa Kouvolan veden vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä.

Korjaaminen tulisi paljon halvemmaksi, kun sen tekisi ajoissa.

Juhani Pirinen

Hulevesiverkko ei kuitenkaan kata vielä koko Kouvolan aluetta. Sen vuoksi jätevesiverkkoon tulee ajautumaan ylimääräistä vettä vielä vuosien ajan. Hulevesiverkko rakentuu vaiheittain, koska saneeraustarvetta riittää myös koko verkostossa. Euroja ei ole loputtomasti ja siksi kohteet tulee tarkoin harkita.

- Saneerausvelkaa on yhteensä noin 100 miljoonan euron edestä. Meillä on koko saneerauksen, ja niin myös hulevesiverkon suhteen pitkän tähtäimen suunnitelma, verkko rakentuu vähitellen. On kuitenkin tärkeää, että kiinteistönomistajat liittyvät verkkoon heti kun se heidän asuinalueellaan on mahdollista, Kyntäjä sanoo.

Remontti samalla vaivalla

Yksi salaojaremonttinsa vastikään tehnyt on Kaunisnurmessa Kouvolassa vaimonsa kanssa asuva Pentti Ekroth. Ekroth päätti liittyä sadevesiverkkoon samalla, kun korjautti vanahan salaojansa.

Luulin, että tekemäni ojitukset ovat ikuisia, mutta toisin kävi.

Pentti Ekroth

- Rakensin tämän talon itse 1960-luvulla. Nyt salaojituksen putket ovat jo vanhentuneet ja tukkeutuneet. Kellarimme seiniin on siksi päässyt kertymään kosteutta, kertoo Ekroth.

Ekrothin salaojasta lähtevät nyt vedet oikeaan paikkaan, eli tulevan säädöksen mukaiseen hule- eli sadevesiverkkoon, jonka alueella Ekroth asuu.

- Oli kätevää hoitaa samalla kertaa liittyminen verkkoon ja salaojan kunnostus. 60-luvulla taloa rakentaessani en kyllä olisi uskonut, että tällaiseen projektiin vielä joutuu. Luulin, että tekemäni ojitukset ovat ikuisia, mutta toisin kävi naurahtaa Ekroth.