Luuydinsiirto ykkönen leukemian hoidossa - "Kotimaisen istukkaveripankin käyttö ei lisäänny"

HUS:n kantasolusiirtoyksikkö ei ota kantaa SPR:n ilmoitukseen istukkaveren keräämisen lopettamisesta. Leukemiaa hoidetaan edelleen valtaosin luuydinsiirteellä, toteaa osastonylilääkäri Kim Vettenranta. Istukkaverisiirteessä kantasoluja on melko vähän.

Kotimaa

Ulkomaiset vapaaehtoiset ovat suurin luovuttajaryhmä, kun lasten leukemiaa hoidetaan luuydinsiirteellä. Kansainvälisessä rekisterissä on yli 20 miljoonaa luovuttajaa. Kolme neljäsosaa Suomen siirteistä tulee ulkomailta, pääosin Saksasta.

Luovuttajan etsiminen ei nykytietotekniikalla edes ole vaikeaa vaan automatisoitua, osastonylilääkäri Kim Vettenranta, Helsingin sairaanhoitopiirin lasten kantasolusiirto-ohjelman vastuulääkäri huomauttaa.

Leukemiassa kansainvälinen suositus on käyttää perinteistä luuydinsiirrettä. Lasten leukemian hoidossa käytetään Vettenrannan mukaan jonkin verran myös sisaruksilta saatuja luuydinsiirteitä. Istukkaverisiirteitä hoidossa käytetään paljon harvemmin.

Istukkaverisiirteet edustavat noin kymmentä prosenttia koko siirrejoukosta, Vettenranta sanoo. Syynä hoitojen harvalukuisuuteen on se, että istukkaveren kantasolujen määrä siirteessä on vähäinen.

SPR:n veripalvelu ilmoitti keskiviikkona, että se lopettaa istukkaveren keräämisen. Tarvittavat siirteet saadaan ulkomaisista istukkaveripankeista.

Kantasolusiirtoyksikkö ei ota alasajoon kantaa.

- Istukkaverisiirteiden käyttö ei lisäänny merkittävästi lähivuosina, Vettenranta sanoo, joten hänen näköpiirissään ei ole tilannetta, jossa tämän kotimaisen pankin käyttö olennaisesti lisääntyisi.

Istukkaveren käyttö on maailmalla kuitenkin pikkuhiljaa kasvamassa, koska kantasolusiirtojen määrä on lisääntynyt.