Hyppää sisältöön

Minirikastamo jauhanut hyviä tuloksia Oulussa

Oulun yliopistolla pyörivästä malmien koerikastamosta on saatu hyviä tuloksia. Tammikuusta asti käytössä ollut minirikastamo on tuottanut esimerkiksi kuparirikastetta hieman yli tavoitteiden. Oulu Mining Schoolin minirikastamolla vieraili ensimmäinen yrityspuolen kansainvälinen koulutusryhmä torstaina.

Tammikuussa käyntiin pyöräytetty Oulu Mining Schoolin minirikastamo käsittelee malmia nyt 30 kilon tuntivauhtia.

Minipilot-rikastamon projektipäällikkö Ilkka Hynynen kertoo, että esimerkiksi kuparirikastetta on saatu tähän mennessä hieman yli odotusten eli on päästy runsaan 26 prosentin lukemiin. Sinkkirikasteessa pitoisuus on tällä hetkellä 44 prosenttia, kun tavoitteena on 53 prosenttia.

Pyhäsalmen kaivokselle on puolen vuoden toiminnan aikana lähetetty yhdeksän tonnia prosessissa syntynyttä jätettä.

Käytännön opiskelu kiinnostaa

Opiskelijoiden lisäksi myös kaivosalan parissa työskenteleviä koulutetaan rikastamon käyttöön. Ensimmäinen yrityspuolen koulutusryhmä aloitti minirikastamoon tutustumisen torstaina, kun energianhallinnan asiantuntijayhtiö Schneider Electric toi Oulun yliopistolle parikymmentä ulkomaista kaivosalalla työskentelevää.

Oulu Mining Schoolin johtaja Kari Knuutila kertoo minirikastamon saaneen laajaa kiinnostusta.

- Käytännössä lähes kaikki suomalaiset kaivosyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita. Kiinnostusta on tullut myös ulkomailta. Olemme saaneet käytöstä positiivisia kokemuksia. Tässä toteutuu sekä tutkimus- että koulutusympäristö. Omin silmin voi  nähdä, mitä reaktorista ja astiasta toiseen tapahtuu, Knuutila sanoo.

Puolen vuoden kokemuksen perustella minirikastamo on Knuutilan mukaan osoittanut toimivuutensa.

- Olemme saaneet sellaisia tuloksia, joita on saatu todellisessa rikastamoympäristössä, eli olemme päässeet käytännön olosuhteita vastaaviin tuloksiin, Knuutila kertoo.

Kaivosala vetää talousahdingosta huolimatta

Kaivosbuumin hiipuminen ja nikkelin maailmanmarkkinahinnan lasku ei Oulu Mining Schoolin johtajaa huoleta.

- Kaivosala on pitkäjänteistä toimintaa. Kaivoksen kehittäminen kestää keskimäärin kymmenen vuotta lähtien malmiesiintymästä investointipäätökseen. Suhdanteet eivät saa kovinkaan paljoa vaikuttaa, sillä muuten emme pysty tekemään yhtän investointipäätöstä. Meille kvartaali ei tarkoita kolmea kuukautta vaan huomattavasti pidempää aikaa. Uskon, että myös kaivosyhtiöt ymmärtävät tämän, Knuutila toteaa.

Kaivosalan opiskelu kiinnostaa ja alalle on tunkua. Myös yrityksiä olisi tulossa mukaan koulutukseen jatkuvasti, Kari Knuutila kertoo.

- Esimerkiksi Schneider Electriciltä olisi tulossa vielä kaksi koulutusryhmää. Meidän pitää nyt hallitusti miettiä, kuinka paljon koulutusta pystymme antamaan.

.
.