Laatujärjestelmien puute viemässä työt tuhansilta metallifirmoilta

Teräsrakenteita valmistavilta metalliyrityksiltä edellytetään jatkossa tuotteiltaan CE-merkintää. Merkinnästä määräävä asetus tulee voimaan rakennustuotteiden osalta heinäkuun alussa, mutta teräsrakenteille on myönnetty vuoden siirtymäaika. Teräsrakenteita valmistavista yrityksistä merkinnän on hankkinut vasta muutama.

Kotimaa
Mies hitsaa teräspalkkia.
Mika Moksu / Yle

Kouvolan Korialla sijaitsevassa metallirakenteita valmistavassa tehtaassa tehdään töitä melkein täydellä miehityksellä. Muutama onnellinen on nauttimassa kesälomista. Tehtaan suojissa hitsataan muun muassa E18-moottoritien varteen tulevien melusuoja-aitojen rakenteita.

Työ tehdään suurella tarkkuudella, tiukkaa kaavaa noudattaen. Esimerkiksi levyseppähitsaaja Reijo Kärjen työ noudattaa laatujärjestelmää, jonka hänen työpaikkansa hankki. Laadusta kertova CE-merkintä vaati tuhat tuntia henkilöstön koulutusta, mutta pitkän linjan rautakouran mukaan se oli vaivan arvoista.

- Työltä vaaditaan aiempaa suurempaa tarkkuutta, mutta olemme varmasti saaneet sen ansiosta lisää töitä, kun laatu on kunnossa, Kärki pohtii.

Teollisuuden ajokortti on harvojen herkku

Vuoden kuluttua jokaisella rakennusten osia valmistavalla metallifirmalla on oltava työn laadusta kertova CE-merkintä. Rakennustuotteita koskeva asetus astuu voimaan kahden viikon kuluttua ja se koskee muun muuassa sahatavaraa, mutta metallifirmoilla on vuoden siirtymäaika. Merkintä vaaditaan kaikilta metallituotteilta aina rappurallista kantaviin teräsrakenteisin.

Merkintä on vasta muutamalla firmalla, joista kouvolalainen Pektra oli Suomessa ensimmäinen sen hankkinut. Laatujärjestelmän kehittäminen maksoi 50 000 euroa.

- Se oli investointi liikeyritykseen, ja uskomme sen maksavan itsensä takaisin nopeasti, vakuuttaa Pektran tekninen johtaja Juha Huusko.

CE-merkintä puuttuu koko maassa jopa neljältä ja puolelta tuhannelta, pääasiassa pieneltä yritykseltä. Kaakkois-Suomessa sen tarvitsisi nelisen sataa konepajaa. Vuosi merkinnän hankkimiseen voi olla liian tiukka, sillä esimerkiksi Pektralta aikaa henkilöstön kouluttamiseen uutta "teollisuuden ajokorttia" varten kului puolitoista vuotta.

Lyhyen ajan lisäksi kompastuskivenä on pula hitsausteknikoista, jotka valvovat työn laatua. Onkin enemmän kuin todennäköistä, että vuoden kuluttua työt loppuvat useilta tuhansilta metallimiehiltä. Jos merkintää ei ole, on kaupan käyminen EU:n alueella, Suomi mukaanlukien käytännössä mahdotonta.

- On tietysti mahdollista, että ostaja luottaa alihankkijan tuotteiden laatuun ja ottaa vastuun tuotteista itselleen, mutta pidän sitä epätodennäköisenä, sanoo Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija Jaakko Väyrynen.