Maahanmuuttostrategia: Suuret tavoitteet - ympäripyöreät linjat

Hallituksen uusi maahanmuuttostrategia painottaa osaavan ulkomaisen työvoiman tärkeyttä Suomen menestymisessä. Tavoitteena on hallittu maahanmuutto, joka ottaa huomioon yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden.

Kotimaa

Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kirjattuna jo hallitusohjelmassa. Eläköityvien työntekijöiden tilalle tarvitaan uutta väkeä. Uusi maahanmuuttostrategia linjaa, että Suomi tarvitsee nuoria, maahan pysyvämmin jääviä ja työmarkkinoiden käytettävissä olevia maahanmuuttajia. Kipeimmin ulkomaista vahvistusta tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla, jolla arvoidaan olevan vuonna 2025 20 000 työntekijän vajaus.

Strategian esittelijän sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi perhellisten maahanmuuttoa pitäisi helpottaa.

- Tällä hetkellä meillä on aika tiukka käytäntö toimeentuloehtojen suhteen. Tänne työskentelemään tulevan maahanmuuttajan ei ole helppo saada perhettään mukaan, mikä rajoittaa mahdollisuuksia tulla tänne töihin, sisäministeri Päivi Räsänen sanoo.

Tavoitteena on työperäisen maahanmuuton lisääminen, vaikka Suomessa on työttömiä työnhakijoita omastakin takaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä maahanmuuttajien työllisyysasioita käsittelevä hallitusneuvos Olli Sorainen toivoo työperäistä muuttoa lähinnä työvoimapula-aloille.

- Jos hakijoita on selvästi olemassa, silloin ei rajan takaa pitäisi tuoda uusia ihmisiä, Sorainen sanoo.

Maahanmuuttajien työllisyysaste ylös

Sisäministeri Räsäsen mukaan vanha kotoutusohjelma on epäonnistunut ja puutteet aiotaan korjata. Kotoutuksen virheiden summa on konkreettinen: maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Myös riski joutua työttömäksi on maahanmuuttajilla suurempi kuin muulla väestöllä. Huomionarvoista kuitenkin on, että työllisyysaste paranee mitä kauemmin maahanmuuttaja on Suomessa asunut. Pidemmällä aikavälillä työllisyysaste vastaa kantaväestöä.

- Tulevaisuuden kannalta keskeisin kysymys on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen, Räsänen korostaa.

Nykyisin ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon Suomen työmarkkinoilla on ulkomaalaisia. Hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan Suomeen on muodostunut kahdet työmarkkinat työolojen ja palkkauksen suhteen, mikä on tuhoisaa.

- Tavalliset ihmiset työelämässä ja omissa yhteisöissään näkevät ja huomaavat sen. Maahanmuuttopolitiikan yleistä hyväksyttävyyttä nakertaa se, että poliitikot puhuvat yhtä, mutta kansalaiset näkevät arjessaan, mikä on asioiden todellinen laita, arvioi Olli Sorainen.

Maahanmuutto lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla

Suomi avautuu pikkuhiljaa. Maahanmuuttajien määrä on lähes kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla. Vuonna 2011 Suomeen muutti enemmän ihmisiä ulkomailta kuin koskaan aiemmin Suomen itsenäisyyden aikana. Siitä huolimatta ulkomaalaisten määrä Suomessa on edelleen vähäinen, kun määrää verretaan muihin Pohjoismaihin ja useimpiin Euroopan maihin.

- Maahanmuuttopolitiikan hyväksyttävyys ja maahanmuuttajien oikeudet varmistetaan selkeällä lainsäädännöllä, toimivilla käytännöillä ja läpinäkyvällä viranomaistoiminnalla, painottaa ministeri Räsänen.

Strategia linjaa, että kiintiöpakolaisten määrä aiotaan pitää jokseenkin ennallaan, mutta suojelua Suomesta hakevien asioiden käsittelyä pyritään nopeuttamaan ja selkeyttämään. Suomessa asuvien maahanmuuttajien kieltenopetusta ja työvoimapoliittista koulutusta halutaan lisätä, jotta he eivät syrjäytyisi.

Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK ehätti kritisoimaan maahanmuuttostrategiaa vanhan toistosta. EK:n mukaan se ei sisällä mitään uutta tai konkreettista. Ministeri Räsänen lupailee tarkempaa toimenpideohjelmaa loppuvuodesta.