Kielelliset oikeudet eivät toteudu - saamelaisilla tuskin koskaan

Kielellisten oikeuksien toteutuminen Suomessa on vielä osin hyvien aikomusten tasolla. Valtioneuvoston selvityksen mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa on ollut vaikeuksia järjestää palveluja sekä suomeksi että ruotsiksi. Selvityksessä nostetaan esiin myös viime aikoina eri kieliryhmiä kohtaan lisääntynyt kielteinen suhtautuminen. Suomessa puhutaan 148 kieltä äidinkielenä.

Kotimaa
Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja Johanna Suurpää. Tulkkina on Anssi Lehti.
Haastateltavana on Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja Johanna Suurpää. Viittomakielisenä tulkkina on Anssi Lehti.

Valtioneuvoston perjantaina julkaisemassa selvityksessä kielilainsäädännön soveltamisesta esitetään muun muassa molempien kansalliskielten näkyvyyden lisäämistä sekä kielten oppimismahdollisuuksista ja kieliryhmien kohtaamismahdollisuuksista tiedottamista.

Tärkeää olisi myös, että viranomaiset kartoittaisivat itse, millä kielillä heidän asiakkaansa tarvitsevat palveluita.

Nyt omankielisten palveluiden saaminen on edelleen asiakkaan omalla vastuulla, valtioneuvosto moittii.

Valtioneuvosto katsoo, että palvelujen turvaamiseksi tulisi edelleen kiinnittää erityistä huomiota kielitaitoon työhönotossa sekä kielellisten vaikutusten arviointiin hallinnollisissa uudistuksissa ja lakeja säädettäessä.

Selvityksessä tarkastellaan aiempaa laajemmin muiden kieliryhmien kielioloja. Saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat yhä sattumanvaraisesti. Erityisesti suullista saamenkielistä palvelua on vaikea saada. Ongelmallisena pidetään myös sitä, että osa saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, jolloin he eivät saa saamenkielistä opetusta.

Viittomakielisten kielellisten oikeuksien huomioinnissa ollaan edetty joillakin aloilla. Silti huoli viittomakielisten lasten oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on lisääntynyt. Suomenruotsalainen viittomakieli on entistäkin uhanalaisempi.

Romanikieltä on kyetty tukemaan jonkin verran kielen yliopisto-opetuksen käynnistämisellä ja kielipesätoiminnalla. Romanit myös haluaisivat enemmän romanikielistä ohjelmatarjontaa.

Venäjän- ja vironkielisten määrän todetaan kasvaneen ja samalla myös heidän tarpeensa saada tietoa omalla kielellään.

Suomessa 148 kieltä

Suomessa puhutaan 148 kieltä äidinkielenä. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on Suomen väestöstä 4,5 prosenttia. Osaa muista kielistä, kuten saamen kieltä, romanikieltä, viittomakieliä, tataaria ja jiddišiä sekä karjalan kieltä, on puhuttu Suomessa jo kauan.

Suurimmat kielivähemmistöt Suomessa ovat ruotsinkieliset, minkä jälkeen tulevat suuruusjärjestyksessä venäjä, viro, somali, englanti ja arabia.

Valtioneuvosto mainitsee selvityksessä erikseen tiukentuneet asenteet eri kieliryhmiä kohtaan. Valtioneuvosto perää suvaitsevaisuutta muita kieliryhmiä kohtaan.

Suomen kielipolitiikkaa sitovat paitsi maan oma lainsäädäntö myös kansainväliset sopimukset, joihin se on sitoutunut.

Valtioneuvosto antaa vaalikausittain eli joka neljäs vuosi eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista.