Kouluttaja: Hamppuseinä sopii myös Suomeen

Talvi ja kylmyys eivät hamppuseinää kaada, jahka yksityiskohdat saadaan hiottua meikäläiseen ilmastoon sopiviksi.

Kotimaa
Steve Allin
Rakentamiskursin opettajana toimi irlantilainen hamppurakentamisen asiantuntija ja opettaja Steve Allin.Vesa-Matti Ruuska / Yle

Hampusta rakennettu seinä toimisi alan kouluttajan mukaan myös kylmässä Pohjolassa. Hamppurakentamisen tärkein etu on kuitenkin sen ympäristöystävällisyydessä.

- Hampun kasvatus on ekologisesti kestävää, sanoo hamppurakentamisen irlantilainen asiantuntija ja kouluttaja Steve Allin. Turun Koroisilla opettanut Allin on hamppurakentamista edistävän International Hemp Building Associationin johtaja ja perustaja.

- Keskikokoisen talon rakentamiseen tarvitaan 1-2 hehtaaria hamppupeltoa, Allin sanoo.

Keskikokoisen talon rakentamiseen tarvitaan 1-2 hehtaaria hamppupeltoa.

Kestää lunta, sadetta ja pakkasta

Hamppurakentaminen ei ole uutta. Esimerkiksi Ranskassa hampusta rakennetaan satoja taloja vuosittain. Allinin mukaan tekniikka sopii Suomeenkin, kunhan yksityiskohdat saadaan hiottua.

- Materiaalia on testattu 20 asteen pakkasessa ilman vaurioita. Valmiissa talossa tarvitaan lämmitystä kylmimpään aikaan, mutta vain vähän. Se sekä eristää että varaa lämpöä.

Hennon näköinen hamppu herättää epäilyksen seinän lahoamisesta. Allin vakuuttaa, että materiaali kestää, kunhan se ei kastu. Allin vertaa hamppua kestävyydeltään puuhun.

- Isossa-Britanniassa on 600–700-vuotiaita puutaloja. En näe syytä, miksi hamppu ei kestäisi yhtä kauan. Oleellista on löytää kuhunkin ilmastoon sopiva ulkovuoraus ja perustus.

Kiinnostuneita laidasta laitaan

Hamppurakentamisen ympäristöystävällisyyttä lisää se, että tarvittavat materiaalit on mahdollista tuottaa paikallisesti. Elävän Kulttuurin Koroinen -yhdistyksen kurssilla myllyyn meni hampun päistärettä, kalkkia ja savitiilimurskaa. Massa tiivistetään ja tasoitetaan seinäksi muotin avulla.

Kurssi houkutteli laajasti ekologisesta rakentamisesta kiinnostuneita.

- Täällä on arkkitehteja, arkkitehti- ja rakennustekniikkaopiskelijoita sekä rakennusmiehiä, luettelee projektipäällikkö Noora Norokytö Turun ammattikorkeakoulusta. AMK on mukana kolmivuotisen Hyötyhamppu-nimisen maaseudun kehittämishankkeen kautta.

- Tämä rakennus jää tähän ulkovarastoksi. Osallistuneista moni aikoo kokeilla rakentaa oman pihavajan. Itse suunnittelen autotallia, Norokytö sanoo.