Esplanadin alle louhittiin vaikuttava kylmäkalle

Uuden kylmäsäiliön ansiosta toistasataa isoa rakennusta voi siirtyä ympäristöystävällisempään kaukojäähdytykseen.

Kotimaa
Esplanadin kaukokylmäluola.
Petteri Juuti / Yle

Helsingin kaukojäähdytysverkko paranee, kun se saa uuden kylmävaraston. Esplanadin alle louhittu vesiluola, tai pikemminkin kuilu, on 40 metriä syvä ja 80 metriä pitkä. Luola täytetään Päijänteen vedellä syksyllä ja se on käytössä vuonna 2015.

Valtavan kylmäkallen avulla kaukojäähdytysverkostoon voidaan liittää lisää rakennuksia. Helsingin Energian laskelmien mukaan lisäys tarkoittaa noin 150 keskimääräistä kaukojäähdytysasiakasta. Musiikkitalon kaltaisia rakennuksia voitaisiin liittää nelisenkymmentä.

Varsinaista jäähdytyslaitteistoa Esplanadin alle ei tule, vaan sinne varastoidaan vettä, joka viilennetään pääasiassa Katri Valan lämpölaitoksessa Sörnäisissä.

Kaukojäähdytys on perinteistä viilennystä ekotehokkaampi

Perinteiset talokohtaiset jäähdyttimet haihduttavat turhan lämmön taivaan tuuliin. Ilmiö on tuttu jääkaapeista, jotka pitävät maidon kylmänä, mutta tuuppaavat asuntoon lämmintä ilmaa. Käytetystä energiasta vain osa jäähdyttää, huomattavasti suurempi osa lämmittää.

Katri Valan laitoksessa jäähdyttämisprosessissa syntyvä hukkalämpö lämmittää kaukolämpöverkkoon menevää vettä.

- Kaukojäähdytys on 6-7 kertaa ympäristöystävällisempää kuin kompressoreilla toteutettava perinteinen kiinteistökohtainen jäähdytys, sanoo johtaja Marko Riipinen Helsingin Energiasta.

Kaukojäähdytys siis paitsi parantaa jäähdyttämisen energiatehokkuutta, myös vähentää lämmittämiseen tarvittavaa energiaa. Helsingissä hukkalämmön hyötykäyttö vähentää maakaasun ja kivihiilen polttoa.

Helsinkiläiset suihkuttelevat hukkalämmön helposti

Jonain kauniina ja kohtalaisen lämpimänä kesäpäivänä voi vielä käydä niin, että kaukojäähdytys tuottaa niin paljon hukkalämpöä, ettei sille löydy käyttäjiä. Tästä ollaan kuitenkin vielä kaukana. Riipisen mukaan nykyisen jäähdytystehon pitäisi kolminkertaistua, ennenkuin hukkalämpö lähentelisi edes hetkellisesti Helsingin kaukolämpötarvetta.

Tämä johtuu siitä, että helsinkiläiset pitävät lämpimistä suihkuista. Vaikka taloja ei tarvitsisi lämmittää, käyttöveden lämmitys syö energiaa. Kaukolämmön kulutukseen tulee kovimmilla helteillä jopa pieni piikki, kun kuumuudesta kärsivät kansalaiset virkistäytyvät ahkerasti raikkaan veden alla.