Kivut lisääntyvät - suomalaiset hotkivat särkylääkkeitä

Kipulääkkeiden käyttö Suomessa on kolminkertaistunut 1970-lukuun verrattuna. Ibuprofeenia kulutetaan ylivoimaisesti eniten, mutta parasetamolin käyttö lisääntyy jatkuvasti. Tulehduskipulääkkeiden arvioidaan aiheuttavan jopa 300 kuolemantapausta vuodessa Suomessa.

Kotimaa
Taulukko.
Yle Uutisgrafiikka

Kipulääkkeiden käyttö on tasaisesti kasvanut Suomessa 40 viime vuoden aikana. Tulehduskipulääkkeitä ja niiden käyttöä 30 vuotta tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori Riitta Ahonen sanoo, että kipu on lisääntynyt.

- Nykyiset elämäntavat ovat aiheuttaneet sen, että kivut ovat lisääntyneet. Ihmiset tuijottavat tietokoneita ja istuvat paljon. Ja nykyään kipuja myös lääkitään aiempaa herkemmin, Ahonen sanoo.

Tulehduskipu- ja reumalääkkeitä kulutettiin vuonna 2011 Fimean mukaan 85,2 DDD (siirryt toiseen palveluun) / 1 000 asukasta / vuorokausi, mikä on 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Lääkkeiden kulutus on esitetty vuorokausiannoksina, jotka on suhteutettu väestöön ja aikaan. Suurin osa myydyistä kipulääkkeistä oli ibuprofeenia. Parasetamolin kulutus kasvoi peräti 5 % vuodessa.

- Kipulääkkeiden kulutus on kolminkertaistunut 70-luvulta, mikä on kaksipiippuinen juttu. On joukko ihmisiä, joka syö kipulääkkeitä kuin leipää. Osa taas ei lääkitse itseään, vaikka pitäisi, Ahonen sanoo.

Kipulääkkeistä jopa satoja kuolemia vuosittain

Ahosen mukaan on arvioitu, että Suomessa menehtyy vuosittain 150 - 300 ihmistä kipulääkkeiden aiheuttamiin mahasuolikanavan vaivoihin. Tulehduskipulääkkeet, myös reseptittä myytävät, voivat aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia haittavaikutuksia.

- Ihmiset käyttävät myös muita lääkkeitä kipulääkkeiden ohessa, mikä saattaa myös aiheuttaa verenvuotoja, Ahonen kertoo.

Hän varoittaakin lääkkeiden päällekkäiskäytöstä.

- Jos lääkäri on määrännyt esimerkiksi 600 mg ibuprofeenia, ei saa hakea apteekista siihen päälle reseptittä 400 mg samaa lääkettä. Jos oireet eivät helpota lääkärin määräämällä annoksella, siitä täytyy kertoa lääkärille, Ahonen varoittaa.

Hän myös kehottaa keskustelemaan aina apteekin henkilökunnan kanssa, että mikä kipulääke sopii parhaiten.

- Kipulääkkeitä ei kannata ostaa summassa. Jokaisessa tapauksessa pitäisi neuvotella ja kertoa muista käytössä olevista lääkkeistä ja sairauksista. Geeniperimäkin vaikuttaa siihen, mikä lääke tehoaa kenellekin, Ahonen muistuttaa.

Joka kymmenes aikuinen nappaa kipulääkkeen päivittäin

Ahosen mukaan on myös hyvä asia, että suomalaiset ovat oppineet lääkitsemään kipua.

- Kipu heikentää elämänlaatua ja kipuun pitää reagoida. Jos kipulääkkeitä ei myytäisi ilman reseptiä, se kuormittaisi valtavasti terveydenhoitojärjestelmää. Myös työpoissaolot lisääntyisivät, miettii Ahonen.

Väestötutkimusten mukaan noin 10 % suomalaisista aikuisista käyttää särkylääkkeitä päivittäin.

- Se on kyllä aika paljon. Onneksi myös kipukyselyissä on tullut ilmi, että yhä useampi lääkitsee kipujansa liikunnalla. Särkylääkkeet heikentävät motivaatiota korjata elämäntapoja. On helpompaa ottaa lääke kuin muuttaa elämäntapoja.

Erilaisia haittavaikutuksia eri lääkeaineilla

Ibuprofeenin on todettu ärsyttävän vatsaa ja aiheuttavan runsaasti käytettynä suolistovaurioita. Suurina annoksina parasetamolin on taas todettu voivan aiheuttaa maksavaurioita. Tutkimuksissa on saatu näyttöjä, että vatsaystävällisillä koksideilla on mahdollisesti yhteyttä sydänkuolemiin.

- Ruotsista kuuluu huolestuttavia uutisia. Sen jälkeen, kun kipulääkkeitä alettiin myydä ruokakaupoissakin, parasetamolimyrkytykset ovat lisääntyneet huolestuttavasti, Ahonen kertoo.

Ruotsissa parasetamoli on yleisimmin käytettävä kipulääke, kun Suomessa se on ibuprofeeni.

- Kipulääkkeitä saa ja pitää käyttää särkyihin, mutta täytyy valita itselle sopiva lääke asiantuntijan avulla ja käyttää lääkkeitä suositusten mukaisesti, Ahonen sanoo.